YSTÄVÄNI PSORIASIS

Kansantauti psoriasis on ollut seuranani jo vuosikymmeniä. Se puhkesi aikanaan ihan oikeaoppisesti, oli stressiä vaikka muille jakaa. Pisteenä i:n päälle oli suvi-illan extempore-saaristokonsertti joskus 70-luvun alkuvuosina Jurmon Keisarin, Perin, verkkovajassa mestari Lasse Mårtenssonin kera. Lasse soitti hanuria, hän on erinomainen saaristolaismusiikin taitaja. Intoutumiseni ylitti taidon ja kohtuuden. Pitkän banjon ja kitaran soiton tauon jälkeen sormeni pehmenivät. Kun illalla aloitettiin, niin aamukin otettiin vastaan soitellen. Me soitimme muun muassa Myrskyluodon Maijaa, ja pikkutyttö Espoosta tanssi tekemänsä produktion paremman puutteessa tennistossuilla. Sitä en unohda koskaan. Muistan konserttimme aina kun katson käsiäni. Sen yösoiton jälkeen sormiini nousi valtaisat vesikellot. Se oli iholleni stressiä mitä suuremmissa määrin. Kun vesikellot sitten haihtuivat, tilalle tuli psori. Tuo konserttikokemus oli kuitenkin niin upea, etten kadu sitä. Hyvän kaverin lailla psori on pysynyt minulle uskollisena pian 40 vuotta. Pärjään sen kanssa. Meillä on keskenämme sellainen kauhun tasapaino. Jos jompikumpi unohtaa toisensa olemassaolon, sen kyllä toinen pian huomaa. Minä kun olen sellainen hätähousu ja paahtaja, niin en ihan aina muista kaverini olemassaoloa. Unohduksen jälkeen kyllä tulee seuraamuksia. On ADHD:ta ja lukihäiriötä, itsekritiikin puutetta ja itsekkyyttä. Onneksi ikä hieman rauhoittaa menoa. Kehaisin kerran lääkärilleni, että olen onnellinen, koska sairastan psoria. ”Miksi siitä olet onnellinen?” hän ihmetteli. No kun psori on niitä harvinaisia tauteja johon ei kuole. Tämä ronttus kehtasi palauttaa minut maan pinnalle toteamalla: ”Niin varmaan, mutta kaikki psoriaatikot kuitenkin kuolee.” Onhan tämän psorikaverin kanssa eläminen myös mielialakysymys. Siihen jos mihin, voi itse vaikuttaa. Jos aamulla herätessään päättää, että tästä tulee raskas päivä, niin taatusti tulee raskas päivä. Jos taasen päättää, että tästä tulee hyvä päivä, niin on suuri mahdollisuus, että päivästä tulee hyvä. Silloin lähipiirissäkin on mukavampi olla, myös psorikaverin. Hyvä konsti pärjätä mielialansa kanssa on lähestyä asioita välillä uudesta näkökulmasta. Ei kannata junnata samaa päivittäistä rutiinia. Mielen virkistys on tärkeä taito. Lähde välillä aamulla töihin vaikka makuuhuoneen ikkunan kautta, niin taatusti päivästäsi tulee erilainen. Varsinkin kun kerrot sen työkavereillesi. Haluan vielä täsmentää, että ohjeeni ei koske kerrostaloissa asuvia.

REVITTY KANABURGERI Kävin keväällä tuolla Itä-Suomessa eli pääkaupunkiseudulla katukeittiötapahtumassa. Olipahan huikea tilaisuus. Puolisen sataa myyjää. Lyhin näkemäni jono oli 30 metriä. Ehkä suosituin ruoka-aine oli niin kutsuttu revitty possu: ylikypsä possunliha. Tämän ruoka-aineen suosio hieman hymyilytti, koska oma kesän hittituote oli jo syksyllä valittu ja kokeiltu. Kas tässä tämäkin salaisuutemme (kunhan ette kilpailijoille paljasta): Kahdeksalle 8 rukiista reissumiestä tai muuta sopivaa 800 g kanankoipia 2 rkl ruokaöljyä 2 rkl voita 2 pientä tai 1 iso sipuli 4–5 valkosipulin kynttä 300 g tomaatteja 2 rkl hunajaa 2 tl sinappia Vähän etikkaa 1 tl curryjauhetta Vähän suolaa ja mustapippuria Kuullota padassa öljyssä ja voissa silputtu sipuli ja siivutettu valkosipuli muutaman minuutin ajan. Lisää murskatut tomaatit, hunaja, curryjauhe, etikka, sinappi, suola ja pippuri. Anna hautua taas muutama minuutti. Sen aikana poista kanankoivista nahka. Lisää ne pataan ja laita uuniin noin 150 asteeseen. Pidä siellä, kunnes liha irtoaa luista helposti, siihen menee runsas tunti. Ota kanankoivet sitten padasta ja poista kananliha. Laita liha takaisin pataan siellä olevaan kastikkeeseen ja anna kuumentua vielä 10–15 minuuttia. Laita reissumiehet uuniin hieman aikaisemmin, niin että lämpiävät. Tai lämmitä leivänpaahtimessa. Nosta padasta lusikalla ensin kastiketta leivän alimman puoliskon keskelle ja sitten revitty kana lisukkeineen. Suositus: Söin saman tien kaksi.

Resepti tulostettavassa muodossa.

Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen

Palautteet: oskari@herrankukkaro.fi

Lisätietoa: www.herrankukkaro.fi.