EI MITÄÄN UUTTA AURINGON ALLA

Viimeperjantainen tarinani parrakkaasta laulajasta/laulajattaresta viritti runsaasti palautetta. Yksipuolisesti sävynä oli tilanteen toteaminen enimmäkseen show’na, eräänlaisena roolileikkinä. Oli kuinka oli, havahduin itsekin, kun orkesterini jäsenistä Risto Purhonen eli Purtsi virkisti muistiani orkesterimme Seitsemän seinähullun veljeksen omista roolileikeistä. Ensimmäisen esityksen eli show’n orkesterimme rakensi heti syntymänsä jälkeen keväällä 1966. Ohjelmistoomme kuului muun muassa Junnu Vainion hauska farssilaulu – ei siis marssilaulu – LYYLI LEVÄPERÄ. Löysimme Teatteri Raumanlinnan kulisseista näytelmäkäytössä olleita vaatteita. Itse pukeuduin vanhaan frakkiin ja silinterihattuun ja esitin Helsingin herraa. Rumpalimme NÄTSI esitti Lyyli Leväperää. Verkkosukat jalkaan ja kukkahame päälle. Peruukin teimme vanhasta vaaleasta hamppuköydestä rispaten hemaisevat kiharat. Ja siitä alkoi uramme. Partaisina naisina. (Kuvassa allekirjoittanut Helsingin herrana, ja Nätsi Lyyli Leväperänä).

Eikä siinä vielä kaikki: partaisia naisia on ohjelmistossamme ollut kymmeniä. Aikamoisia asuja olemme seurantalojen takahuoneista ja kulisseista löytäneet. Tällä hetkellä orkesterin show’ssa on mukana osio, ei ladyt lavalla, vaan TUKISUKAT TANTEREELLA, jossa ”esiintyvät” muun muassa Paula Koivuniemi, Marion Rung ja Lea Laven. Meno on ollut kyllä aika railakasta. Seuraavan kerran nämä partaiset naiset ovat bongattavissa Aurajokirannan Vaakahuoneen Paviljongilla ensi elokuussa. Saamme ihastella myös Anita Hirvosta Purtsin esittämänä. Vuorossa ovat uskomattomat 48-vuotiskonsertit. Vuonna 2016 sitten juhlitaan viisikymppisiä. Löytyykö toista ammatikseen kevyttä musiikkia esittävää orkesteria, joka keskeytyksettä olisi soittanut yhtä kauan? Purtsi muisteli miten he olivat esiintyneet aikoinaan näissä roolivaatteissaan suositussa Bumtsibum–tv-ohjelmassa, ja miten hän oli sen ohjelman jälkeen eksynyt pieneen tamperelaiseen kapakkaan, jossa istui Valmetin rautamiehiä ja duunareita. Purtsi hieman empi sisään menossaan, ties minkälaisena perverssinä häntä pitäisivät. Hän rohkaisi mielensä ja astui sisään. Miehet tunnistivat hänet, nousivat pystyyn ja taputtivat. Eräs heistä loihe lausumaan: "PERHANA! Tuo on sinun työtäsi. Kunnioita sitä, siinä ei ole mitään hävettävää!" ”No, nehän olivat juuri ne parrakkaat naiset, joilla olemme eläkkeemme ansainneet”, totesi Purtsi.

RAUTAISTA RUOKAA

Takavuosina yritin keskittyä vegeruokaan. Se oli pitkän sairaalareissuni jälkeen, jolloin muutoinkin olin heikossa kunnossa. Tyhmää. Mutta kun laihduin petipotilaana ajattelin, että jatketaan sitten kotona. Olo alkoi heiketä. Menin verikokeeseen ja lääkärilleni. Millä tulit? Autolla tietysti. Ajoitko itse? Kyllä, kuinka niin? Kuules, hemoglobiinisi on melkein 50. Pitkällesi siitä. Selvisihän syy. Raudan puute. Ihminen on myös lihan syöjä, sanoi professori. Sain reseptin rautabaletteihin ja ohjeen syödä maksaa. Tässä resepti siltä ajalta: 800 g naudan maksaa 2 sipulia 1 rkl merisuolaa 2 tl mustapippuria myllystä 0.5 dl tomaattisosetta 2 tl sinappia 5 dl kermaa Poista maksasta kalvot, suikaloi se pieneksi. Pilko myös sipuli ja ruskista molemmat yhdessä rypsiöljyssä  ja siirrä pataan. Mieluiten valurautaiseen. Lisää muut aineet ja anna olla uunissa 160 astetta, 10-15 minuuttia tai niin kauan kunnes kerma alkaa paksuuntua ja kiehuu hiukan kokoon. Passaa keitetyn perunan, riisin tai makaronin kanssa. Menin tarkastuskäynnille professorin luo 3 kk päästä. Kysyin hemoglobiinini tasoa uudelleen. Hän vastasi, että parasta on, ettet osallistu hiihtokilpailuun, sillä hemoglobiinisi on nyt 180. Sain uuden ohjeen syödä välillä jotain muutakin. Vaikka kasviksia.  On tämä niin vaikeaa.   Resepti tulostettavassa muodossa.

Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen

Palautteet: oskari@herrankukkaro.fi

Lisätietoa: www.herrankukkaro.fi.