Päävärien maailma - Savustettu voikastike
PÄÄVÄRIEN MAAILMA
Voi kuinka tarkasti lapset seuraavatkaan maailmaa ja erityisesti äitiä kylpyhuoneessa.
Naantalin Vanhankaupungin esikoulussa oli vietetty kokonainen viikko väriopin parissa. Oli opeteltu päävärit, sivuvärit, sekoitettu sormivärejä ja ehkä vähän myös naapurin hihaan. Opettaja oli huolellisesti selittänyt punaisen, sinisen ja keltaisen merkitystä. Viikon päätteeksi kaikki vaikutti olevan hallussa – ainakin opettajan mielestä.
Maanantaina viikonlopun jälkeen opettaja päätti vielä varmistaa oppien menneen perille.
– “No niin lapset, mitkä ovat päävärit?”
Luokkaan laskeutui syvä hiljaisuus.
Sitten tyttäreni nosti käden ylös. Reippaasti. Itsevarmasti. Sellaisella ilmeellä, että nyt tulee timanttinen vastaus.
– “Huulipuna, ripsiväri ja puuteri!” hän ilmoitti kirkkaalla ja ylpeällä äänellä.
Opettaja räpäytti silmiään. Luokka heräsi eloon. Joku kikatti. Yksi poika kuiskasi vieruskaverilleen: “Mikä on puuteri?”
Tyttäreni istui tyytyväisenä. Hän oli selvästi miettinyt asiaa syvällisesti. Olihan hän seurannut jo pitkään äitinsä tarkkaa väritysrituaalia kylpyhuoneen peilin edessä. Siinä jos missä oli värioppia käytännössä: ensin pohjasävy, sitten korostus, lopuksi viimeistely. Täydellinen kompositio.
Kotona saimme kuulla tapauksesta. En voinut muuta kuin nyökätä arvostavasti.
Kyllä se on niin, että lapsi oppii sen, mitä näkee tärkeäksi.
Ja jos arjen väripaletti koostuu huulipunasta, ripsiväristä ja puuterista, niin kyllähän ne nyt vähintäänkin pääväreiksi kelpaavat.
TENAVATARINOITA
Olin ystäviemme tyttären Viivin (5v) kanssa sienimetsässä. Jutustelimme samalla kaikenlaista ja hän kysyi minulta: ”Tiedätkö, mitä mun isä tekee?” En ollut ihan varma, mitä hän tarkoitti, joten kannustin häntä jatkamaan vastaten, etten ollut varma. Viivi vastasi ”Mun isä on tiedemies”, jolloin tietysti jatkoin uteliaana kyselyäni, että minkäs alan tiedemies se hänen isänsä on. Siihen Viivi vastasi tomerasti ”No tietysti kaikkien alojen tiedemies, hän osaa aina vastata, kysyn mä ihan mitä vaan.”
- Ritva
SAVUSTETTU VOIKASTIKE
Voi kunpa ymmärtäisimme ja osaisimme ruoan valmistuksessa enemmän tukeutua perinteisiin. Mikro ja höyrykeitin monella ovat ainoita välineitä. Onneksi ulkovalmistuksessa grillaus, parilointi ja erityisesti savustus ovat nousseet arvostukseen. Hyvää monipuolisuutta.
Jostain syystä savustus on jäänyt varsin yksipuolisesti kalan savustukseen. Olen kokeillut noin kolmekymmentä erilaista ruokamateriaalia. Jok ikinen on niistä parantanut ja monipuolistanut makua.Tässä seuraava varsin yksinkertainen savutuote, jota mm Espanjan kunigaspari sai nauttia Suomen vierailullaan. Siis kuninkaallista makua tasvallasta.
Savustettu voikastike tehdään savustamalla ensin voi ja lisäämällä se kastikepohjaan. Se sopii hyvin kaikelle kalalle. Kalan kastikkeeksi.
Tässä helppo, kermalla pehmennetty versio neljälle hengelle:
150 g voita
1 dl laimeaa kalalientä tai vettä
1 pieni salottisipuli
½ dl kuohukermaa
1–2 tl sitruunamehua
suolaa ja hieman valkopippuria
Valmistus:Savusta voi. Laita voi matalaan metallivuokaan. Savusta kevyesti miedossa savussa, aluksi noin 10–20 minuuttia. Maista välillä: savun voimakkuus riippuu savustimesta. Lämminsavussa voi saa sulaa. Jäähdytä sen jälkeen jääkaapissa kiinteäksi.
Tee kastikepohja. Hienonna sipuli ja laita kattilaan kalaliemen tai veden kanssa. Keitä, kunnes nestettä on jäljellä noin kaksi ruokalusikallista. Siivilöi sipuli pois.
Lisää kerma ja kiehauta. Laske lämpö hyvin pienelle.
Vatkaa kylmä savustettu voi joukkoon pieninä kuutioina, muutama kuutio kerrallaan. Kastike muuttuu kiiltäväksi ja pehmeäksi.
Mausta sitruunamehulla, pippurilla ja tarvittaessa suolalla.Älä enää keitä kastiketta voin lisäämisen jälkeen, sillä se voi erottua. Tarjoa heti lämpimänä.
Tätä ruokaa on helppo nauttia hymyillen. Herrankukkarossa vieraamme hymyilevät runsaasti ruokailun aikana. Tule itse kokemaan. Palvelemme nyt myös yksityisiä asiakkaita: herrankukkaro.fi
Kommentit
Lähetä kommentti