Onnellinen ja hymyilevä kansa - Kalapiirakka

ONNELLINEN JA HYMYILEVÄ KANSA

Ajelimme kerran viisivuotiaan poikani kanssa moottoritietä pitkin kohti Helsinkiä. Matka sujui rauhallisesti: radiosta tuli musiikkia, tie oli kuiva ja keskustelimme niitä näitä.
Yhtäkkiä tien varressa oleva tolppa välähti kirkkaasti – nopeuskamera oli tehnyt tehtävänsä.
Poikani säpsähti hieman ja kääntyi katsomaan minua hyvin vakavana.
Hän kysyi huolestuneella äänellä:
– Isä, hymyilitkö?
Hämmennyin hieman kysymyksestä ja vastasin:
– En minä tainnut hymyillä.
Poika mietti hetken, kurtisti otsaansa ja näytti selvästi pohtivan tilannetta kuin pieni liikenneasiantuntija. Sitten hänen kasvonsa kirkastuivat oivalluksesta.
– No ajetaan sitten uudestaan! hän ehdotti reippaasti.
– Että ehdit hymyillä kunnolla.
Katsoin häntä sivusilmällä ja yritin pidätellä naurua. Hän jatkoi vielä hyvin vakuuttuneena:
– Poliisisetä varmaan antaa anteeksi, jos näkee että olet iloinen.
Siinä hetkessä ymmärsin kaksi asiaa.
Ensinnäkin: viisivuotiaan mielestä liikennekamerat ovat ilmeisesti jonkinlaisia tienvarsivalokuvaajia.
Ja toiseksi: jos sakot joskus todella voisi välttää pelkällä hymyllä, suomalaiset olisivat varmasti maailman hymyilevin kansa. Onnellisuuden lisäksi.
Poikani jäi vielä katsomaan taakse jäänyttä kameratolppaa ja sanoi lopuksi hieman pettyneenä:
– Harmi kun ei pysähdytty. Olisi voinut ottaa paremman kuvan.

Ja minä ajoin eteenpäin hymyillen – nyt ainakin varmuuden vuoksi. 

LUKIJAN TARINA

Vaatteista puheenollen. Jaakko Teppo oli lähtenyt asioikseen pikitien päähän Isolle Kirkolle. Jaakolla oli päällään uusi puku, viimeistä huutoa. Majoittuivat sitten vaimonsa Pirkon kanssa Marskiin. Hotellihuoneessa Jaakko riisui puvun päältään ja heitti sen ulos ikkunasta kadulle. Pirkko ihmetteli miksi näin teit? Jaakko: ”kun tämä rakastelu päättyy, niin muoti on jo vaihtunut! ”

Ystävällisesti Pentti 

KALAPIIRAKKA

Saaristossa on aina eletty sen mukaan mitä meri antaa. Kun verkoista nousi kalaa enemmän kuin yhdellä aterialla tarvittiin, ei tähteitä suinkaan pois heitetty. Se mikä jäi savustuspöntöstä tai pannulta seuraavaan päivään, päätyi usein piirakkaan.

Sellainen piirakka syntyi kuin itsestään: pohjalle riisiä vatsaa täyttämään, kananmunaa tuomaan voimaa ja päälle päivän kalaa. Sipulin tuoksu sekoittui leivinuunin lämpöön ja jos talon emännällä oli metsämarjoja survottuna kellarin purkissa, saattoi hän lisätä nokareen happamuutta makua virkistämään. Hunajasta vedettiin aivan ohut viiru, niin että meri ja metsä kohtasivat yhdessä suupalassa.

Näin syntyy Herrankukkaron saaristolainen kalapiirakka.

Taikina pellilliseen piirakkaan:
5 kannullista maitoa (noin 5 dl)
50 g leivinhiivaa
1 teelusikallinen suolaa
2 ruokalusikallista sokeria
1 kananmuna
noin 10–12 dl vehnäjauhoja
100 g voita tai tilkka öljyä
Taikinan teko

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja liuota siihen hiiva. Lisää suola, sokeri ja kananmuna. Alusta jauhot vähitellen taikinaan ja vaivaa kunnes taikina on notkea ja pehmeä. Lisää lopuksi voi.

Peitä taikina liinalla ja anna kohota rauhassa, kunnes se on kasvanut melkein kaksinkertaiseksi.

Piirakan täyte
3–4 dl keitettyä riisiä
3–4 kovaksi keitettyä kananmunaa, pilkottuna
noin 400–500 g paistettua tai savustettua kalaa
ahventa, silakkaa, siikaa, kuhaa tai muuta päivän kalaa
1 sipuli hienoksi hakattuna
suolaa ja halutessa ripaus pippuria
1–2 rkl villimarjasurvosta
puolukkaa, mustikkaa tai karpaloa
aivan ohut viiru hunajaa

Piirakan kokoaminen
Kun taikina on kohonnut, jaa se kahteen osaan.
Kauli toisesta pohja pellille.
Levitä pohjalle tasainen kerros keitettyä riisiä.
Lisää päälle pilkotut kananmunat.
Murustele seuraavaksi paistettu tai savustettu kala.
Ripottele päälle sipulisilppu ja hieman suolaa.
Lopuksi lisää saariston pieni salaisuus:
muutama nokare villimarjasurvosta
ja aivan ohut hunajaviiru.
Kauli lopusta taikinasta kansi ja nosta täytteen päälle. Sulje reunat huolellisesti ja pistele pintaan muutama reikä, jotta höyry pääsee ulos. Voitele pinta kananmunalla.

Paistaminen
Paista piirakka 180 asteen uunissa noin 30–40 minuuttia, kunnes pinta on kauniin ruskea ja tuoksu täyttää keittiön.

Tarjoaminen
Anna piirakan hetki levätä ennen leikkaamista. Tarjoa se:
lämpimänä voisulan kanssa
tai kylmänä eväänä veneeseen ja saariretkelle
Sillä tavalla on saaristossa tehty jo kauan:
meri antaa kalan, metsä marjan ja leivinuuni kokoaa ne yhteen.