Nenäasia Naantalin rannassa - Merinorssit rantatulen pannussa

NENÄASIA NAANTALIN RANNASSA

Kävelimme poikani kanssa kauniina kesäiltana Naantalin rannassa. Aurinko kimalteli meressä, lokit huusivat kuin olisivat osallistuneet omaan oopperaansa ja jäätelö suli juuri sopivasti sormille.

Vastaan tuli herra, jolla oli – miten sen nyt kauniisti sanoisi – varsin vaikuttava nenä. Ei mikään tavallinen tuuliviiri, vaan sellainen, jolla olisi voinut osoittaa suuntaa koko saaristolaivastolle.

Poikani pysähtyi, katsoi miestä tarkasti ja totesi kuuluvalla, kirkkaalla lapsenäänellä:

– Onpas suuri nenä!

Yritin salamana kumartua hänen tasolleen ja kuiskasin hätäisesti:

– Shhh… Ei noin saa sanoa. Ei ole kohteliasta puhua toisten ulkonäöstä. Jos jotain mietityttää, siitä voidaan puhua kotona.

Poika nyökkäsi vakavana, kuin olisi juuri saanut elämänsä tärkeimmän opetuksen.

Jatkoimme matkaa, sydän hieman tykyttäen.

Mutta kohtalo – tai Naantalin rantareitin kiemurat – päätti toisin. Hetken kuluttua sama herra tuli uudelleen vastaan.

Poikani pysähtyi, katsoi minua, sitten miestä… ja veti keuhkonsa täyteen saaristoilmaa.

Raikuvalla, riemukkaalla äänellä hän julisti:

– Tuosta nokasta puhutaan vielä kotona!

Mies käänsi katseensa meihin. Minä harkitsin hetkellisesti muuttavani muotoani.

Poika sen sijaan hymyili tyytyväisenä – olihan hän nyt noudattanut ohjetta täsmällisesti.

Ja niin opin sinä iltana, että lasten kanssa kannattaa antaa tarkat ohjeet. Hyvin tarkat.

Naantalin meri säilytti salaisuutensa, mutta tuo nenäasia… siitä puhuttiin kyllä kotona. Hiljaisella äänellä.

POSITIIVAREIDEN TENAVATARINOITA

Tämä tapahtui isälleni kauan sitten. Hän oli äitinsä kanssa menossa kylään. Äiti oli painottanut etukäteen, ettei mitään pyydetä kylässä, kyllä täti sitten antaa.
Isäni oli leikkinyt hiljaa toisessa huoneessa koko kyläilyn ajan.
Kun kotiinlähdön aika oli tullut, oli hän eteisessä sanonut kuuluvasti: "Mittää en pyytäny ja mittää en saanut." Oli siinä sitten talon emäntä laittanut mukaan yhtä sun toista herkkua.
-Pia

 

MERINORSSIT RANTATULEN PANNUSSA

Norssi eli kuore on makean veden kala. Merialueella sitä esiintyy makean veden lisäksi mm. Herrankukkaron naapurissa Mynälahdella. Se nousee syvistä vesistä pintaan vain hetkeksi. Kalastusaika on 2–3 viikkoa. Sisäveden norssista poiketen merenlahden serkkuja kutsutaan merinorsseiksi. Ne ovat aivan mahdottoman hyviä kaloja. Selkäevän takana on myös nk. rasvaevä, joka on lohikaloille tyypillinen.

Lapsuuteni kotivesillä sitä ei ymmärretty arvostaa, mutta nyt kyllä. Me ostamme tuttavakalastajaltamme norssia joka kevät satoja kiloja ja pakastamme sen. Savustettuna mm. huimaisevan hyvää.

Ja tätä monet pitävät roskakalana. Lyökin Mammaa lainatakseni: ”Sais hävetä silmät päästä”.

“Kun kevätjäät lähtevät ja pienet hopeaiset kalat kulkevat matalissa vesissä, ottaa saariston mies verkon ja vaimo pannun.”

Ainekset
noin kolme naulaa ( runsas kilo )tuoreita merinorsseja
kourallinen karkeaa merisuolaa
karkeaa ruisjauhoa sen verran kuin pinta vaatii
voita kirkastettuna pannuun

Valmistus
Ensin kalat huuhdellaan kaivovedellä tai merivedellä, mikä puhtaampaa sattuu olemaan.
Sisälmykset otetaan pois veitsen kärjellä, vaan nahkaa ei riisuta, sillä siinä on voima ja maku.
Suola pannaan päälle ja kalat saavat hetken levätä pöydällä, jotta suola imeytyy.
Ruisjauhoissa ne kierretään, ei paksuun, vaan keveään kuoreen.
Rautapannu asetetaan tulille. Kun rasva (tai voi) tirisee ja savuaa vienosti, lasketaan kalat pannuun rinnakkain. Niitä ei hätiköidä kääntelemään.
Annetaan paistua toiselta puolen ruskeaksi kuin syksyinen pelto,
sitten vasta käännetään.

Tarjoilu
Merinorssit nostetaan vadille ja syödään kuumina, keitettyjen perunoiden ja piimän kanssa. Jos talossa on saaristolaisleipää, murretaan sitä rinnalle.

Ei tässä juhlapuheita tarvita. Meri antaa ja meri ottaa – mutta merinorssin se antaa keväisin ilolla.

PÄÄSIÄISEKSI HERRANKUKKAROON?

Tule Herrankukkaron pääsiäiseen silloin kun sinulle sopii: torstaina, perjantaina tai lauantaina. Meillä ei juosta aikataulujen perässä – täällä saunotaan, syödään hyvin ja nautitaan saariston rauhasta.

Majoitus omassa mökissä, meri vieressä ja stressi jää mantereelle.

Tervetuloa pääsiäiseen, jossa tärkein ohjelmanumero on rentoutuminen.

Varaathan paikkasi täältä.