Tilaa Perjantairesepti

Tilaa perjantaireseptit suoraan sähköpostiisi.
* Pakollinen tieto



MEIDÄN MANU TAIVAALLA


Jatkan vielä entisen kesänaapurimme Presidentti Koiviston muisteloa. Hänestä riittää muistoja. Manun harrastukset olivat parhaillaan todella fyysisiä. Eikä riskinottokykykään ollut kansamme kaitsijalla kovin hääppöinen. Sen todistaa seuraava tapahtuma vuosien takaa: Olimme tulossa höyrylaiva s/s Ukkopekallamme Naantalin Vanhankaupungin rantaan.

Reittimme kulki Kultarannan graniittilinnan sivuitse. Olin juuri antanut telegrammilla eli konekäskyvälittimellä komentosillalta manuaalisen ohjeen konepäällikölle höyrykonehuoneeseen. Puoli vauhtia. Vihelsin messinkistä puheputkea pitkin vielä konepäällikölle. Hän huusi putkeen: ”Konehuone”. Hauska juttu sinänsä, kun se puheputki meni vain ja ainoastaan konehuoneeseen. Mutta sellainen on ollut tapana pian 200 vuotta ja on vieläkin. Vastasin ”Saavumme Naantaliin. Valmistaudutaan rantautumiseen. Kultaranta ohitusvuorossa.”

Saman aikaisesti Ukkopekan nykyinen kapteeni - silloin noin 5 vuoden ikäinen poikani Karioskari Ukkopekka - ryntäsi viereeni ja huusi intoa täynnä. ”Isi isi, tul kattoma, mikä tual taivaal liitä! ”Näin vierellämme tutun Boston Whaler veneen, jonka tiesin Presidentin turvaveneeksi. Veneestä nousi yläilmoihin köysi. Katseeni lipui köyttä pitkin ylös kymmeniä metrejä, kunnes se tapahtui: Näin Suomen Tasavallan Herra Presidentin. Riippuliitimellä. Taivaan sinessä.

Käänsin telegrammia stop asentoon ja ääni väristen kuulutin matkustamoon: ”Arvoisat matkustajat! Jos haluatte nähdä jotain ainutlaatuista, tulkaa nopeasti aurinkokannelle.” Ja tulivathan ne. Kun Kapteeni käski. Pyysin kääntämään päät ylös ja tuijottamaan taivaalle ja jatkoin: ”Yläpuolellamme liitelee Suomen Tasavallan Presidentti, Mauno Koivisto.”

Ulkomaalaiset olivat aivan ihmeissään. Uskoivat kyllä näkemäänsä muttei kertomaani persoonaa ja hänen asemaansa. Uskokaa tai älkää: Taas iso käsi heilahti. Se todisti paljon. Aika velikultakin tämä meidän Manu. Kiitos siitäkin.


Meidän Manu taivaalla 2.6.17


 
Aurajuustokalakääryle 2.6.17
 
 
AURAJUUSTOKALAKÄÄRYLE
 

En tiedä, ovatko turkulaiset keksineet Aurajuuston. On tai en, naantalilaisena olen siitä kovin katkera. Se vaan on niin syntisen hyvää. Rasvaa ja suolaa ja hometta ja kaikkea sopimatonta. Toimii mausteenakin erinomaisesti. Kuten tässä:

1 kaali
250 g puhdasta kalan filettä. Kaik` käy.
200 g sieniä. Puhtaita ja ryöpättyjä. Kaik`käy.
4 sipulia
150 g Aurajuustoa
suolaa vähän, mustapippuria vähän.
2 dl kermaa ja
50 g hunajaa voiteluun

Hienonna sipulit ja kuullota paistinpannulla. Lisää hienonnetut sienet. Mausta suolalla ja mustapippurilla ja anna enin neste haihtua. Pilko kalanfilee sokerinpalan kokoisiksi ja murusta Aurajuusto ja lisää joukkoon. Sekoita.

Olet aiemmin keittänyt kokonaisen kaalin ja irrottanut lehdet erikseen. Lisää edellä oleva seos lehden sisään ja kääri rullalle. Laita uuninvuokaan 175 asteeseen. 45 minuutin kypsennys. Vähän väliä valele kääryleet kerma/hunajaseoksella. Keitetyt perunat tai salaatit kyytipoikana oivallisia.

Jos et pidä sienistä tai jos et pidä kalasta, voit jättää jomman kumman pois. Mutta ei kannattaisi.

 
Resepti tulostettavassa muodossa.
 


s (142 x 131)

Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen

Kommentit