Pilsneripullon nostalgiaa

Järjestelin äskettäin Herrankukkaron Rantsalin hyllyillä olevia vanhoja tavaroita. Kovin paljon antiikkia en hanki, mutta sitäkin mieluisammin lähihistorian tuotteita. 50-60-luvun tavarat ovat huolestuttavasti katoamassa, kiitos vinttien puuttumisen. Käsiini osui Auran Panimon PILSNERIPULLO. Että tällainen lasipullokin voi tuoda positiivisia muistoja. Nuoremmille tiedoksi, että ennen kuin keskiolut tuli kauppoihin, oli vain pilsneriä puolen litran lasipulloissa. Kuperkeikkaprosentti oli muistaakseni 2,8. Tätä herkkua nauttivat erityisesti vähän vanhemmat herrasmiehet. Kyläkaupasta pullo pari pilsneriä kassiin ja sitten istumaan kaupan portaille ja nauttimaan. Se oli sen ajan pubikulttuuria. Laskin kerran pahuuttani (mistähän tuokin sanonta johtuu?) alkoholin määrän 0,5 litran pilsneripullossa ja nykyisessä 0,3 litran keskaripullossa. Alkoholin määrät ovat aika lähellä toisiaan. Koppa pilsneriä ja koppa keskaria aikaansaavat samankaltaisia kuperkeikkatuntemuksia. Toki pilsneriä juotiin aikanaan myös ruokajuomana, mutta Vaarinkalja oli yleisenpää. Kyllä pilsneri ja kioskikulttuuri elivät yhteiseloa. Sitten asiaan, tarinaan. Muistelen kuulleeni aikanaan 50-60 luvulta tarinan, ehkä isäni kertomana. Turun Piispa oli kesälomamatkallaan tullut yllättäen varsinaissuomalaiseen kirkkoon. Ovet olivat auki. Ihmisiä ei siellä näkynyt. Sakastiin kurkistaessaan piispa huomasi papin, lukkarin ja suntion istuvan siellä pelaamassa korttia. Hän päätti pelästyttää kortinpelaajat, koska katsoi toimen olevan sopimatonta. Hän kiipesi kellotapuliin ja veti ihan oikeasta narusta reippahasti kaksi kertaa, että varmaan kuului sakastiin. Kellon ääni kaikui ympäri kirkonkylää. Tornista alas kömpiessään piispa kohtasi yllätyksekseen Osuuskaupan juoksupojan. Pyörän etutarakalla oli laatikollinen pilsneriä. Piispa siinä kysymään juoksupojalta, että miksi hän toi pilsnerin tänne. ”Täältähän soitettiin”, vastasi juoksupoika.

P.S. Tarinani ruplan heikosta kurssista kirvoitti lukijani hauskoihin kommentteihin. Ystäväni, maalitehtaan perustaja Aimo Virtanen, Paraisilta muisti minua tällaisella tervehdyksellä: Moskovan sivukadulla ukko työnteli iltahämärissä kottikärryä, joka oli täynnä ruplan seteleitä. Eräs ´lurkki´ huomasi sen ja päätti tehdä ryöstön. Hiipi ukon perään kalikka kädessä, mutta juuri kun aikoi kolkata, tulikin toisiin ajatuksiin. "Ei hemmetti. Mullahan on jo kottikärryt."

LASIMESTARIN SILLI   Oletko kuullut tarinan lasimestarin sillin synnystä? Tarinan mukaan lasinpuhaltajan vaimo huolestui miehensä kuihtumisesta. Viisas vaimo aavisti taudin syyn. Mies hikoili työssään hytissä, lasia puhaltaessaan. Hytin vierellä oli suolasäkki, josta pahimpaan tuskaan sai raapattua kiteen kielen alle. Vaimo oivalsi, ettei pelkkä suola elätä, vaan elvyttää vain hetkeksi. Kun evääksi laittoi etikkaliemessä silliä, sipulia, porkkanaa ynnä muuta ja lisäsi suolaista vettä eväspurkkiin, syntyi ukolle auttava ateria. Taas jaksoi ukko panna tossua toisen eteen. Lasimestarin silli syntyi siis todelliseen tarpeeseen. Tässä vielä resepti herkusta: 4 sillifileetä 2,5 dl vettä 1 dl väkiviinaetikkaa 1 dl sokeria tai ½ dl hunajaa 2 porkkanaa 1 punasipuli 6–7 rouhittua maustepippuria myllystä 3 laakerinlehteä 1 rkl sinapin siemeniä Leikkaa sillifilee 1,5–2 cm levyisiksi siivuiksi. Jos filee on iso, halkaise se ensin pitkittäin. Tee säilytysliemi kiehauttamalla vesi, etikka ja sokeri (tai hunaja). Sekoita ja jäähdytä liemi kunnolla. Sillä aikaa leikatut sillit ladotaan lasipurkkiin kerroksittain sipuli- ja porkkanaviipaleiden kera. Mukaan myös tasaisesti jakaen pippurit, laakerinlehti ja sinapin siemenet. Kun liemi on ihan oikeasti jäähtynyt, kaada se purkkiin. Sitten purkki jääkaappiin muutamaksi vuorokaudeksi. Mikäli olet siivuttanut kalan, ne käyvät mainiosti ruisleivän päälle. Valuta vain ensin ylimääräinen öljy pois. Annospalat sopivat hienosti keitettyjen kuoriperunoiden kanssa. VINKKI: Jos kuoriperunoita jää ylimääräisiä, laita jääkaappiin. Kun myöhemmin viipaloit tai lohkot ne KUORINEEN, niistä tulee hienosti rapeita paistinperunoita. Kuoressa se maku! Voithan yhdistää paistettujen kuoriperunoiden ja purkkihauen siivut. Lisukkeena voita ja runsaasti tilliä. Tämä resepti toimii myös silakka- tai muikkufileille. Silloin voi purkkiin lurauttaa öljyn sekaan hieman etikkaa.

Resepti tulostettavassa muodossa.

Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen

Palautteet/osoitteenmuutokset:
oskari@herrankukkaro.fi

Lisätietoa: www.herrankukkaro.fi.