LAPSEN SUUSTA TOTUUDEN KUULET

Elämäni yksi rikkauksista ovat persoonalliset tuttavuudet. He ovat ihmisiä, jotka ovat pystyneet taltioimaan muistiinsa elämänsä positiiviset tapahtumat. Ja nauttivat niistä. Minäkin nautin niistä mieluisasti. Yksi sellainen persoona on ex-meriupseeri MIKAEL MIIKKOLA. Hän on intohimoinen pyöräilijä. Pari talvea sitten hän kolkutteli talvikotimme porttia Sri Lankan viidakkokylässä. Polkupyörän satulassa istuen. Oli kiertänyt saaren sillä. Tiesi suunnilleen, missä päin oleskelimme. Kun hän näki meille johtavan  tien vieressä kyltin, jossa luki ”Veljekset Keskinen –kyläkauppa, Hikkaduwan myymälä”, hän tiesi, että Oskari on jossain lähellä. Kyseisen kyltin sain aikanaan Keskisen Vesalta, kun sponsoroin paikallisen köyhän rouvan pikkukioskin käynnistämisen. Minä sijoitin hankkeeseen 50 euroa ja Vesa saman verran.  Alkupääomalla rouva sai pienen kioskin hyllyt notkumaan saippuoista, kekseistä ym. tarpeellisesta. Toiminta loppui sitten, kun aloitusvarasto ehtyi. Muistan, kun nauroimme Mikaelin kanssa niin, ettei meinannut tulla loppua. Lähipöheikön mustat marakatitkin siirtyivät pari puuta kauemmas hädissään. Yksi tarinoista meni näin: Mikael kuuluu Turun kaupungin joukkoliikennelautakuntaan. Hän kun käyttää bussia päivittäin minkä pyöräilyltään ehtii. Kerran hän nousi kauppatorilta kotiinsa menevään bussiin. Penkillä istui nuori mies täynnä lävistyksiä, rihloja, niittejä ja tatuointeja. Sateenkaaren väriset hiukset sojottivat ympäriinsä kuin viiden kilon naulalaatikko. Tai oikeammin kuin Sodoman ja Gomorran tienviitta, jonka perusteella ei taatusti tiennyt, mihin päin pitäisi lähteä. Nuorukainen näytti joulukuuselta, joka oli paha vertaus (joulukuusen kannalta). Bussiin nousi seuraavalta pysäkiltä mummo pienen pojan kanssa. Nähdessään nuorukaisen nassikka jäi suu auki töllistelemään tätä kummallista näkyä. Eikä aikaakaan, kun tältä pikkupojalta pääsi hirmuinen kiljahdus. Sen kuuli taatusti koko bussin väki: ”Kato mummi - HAMMASPEIKKO!”

SAVUKALATAHNA    Voileivän päälle tai voileipäkakun väliin. Savukalaa suolattuna Sulatejuustoa Pippuria rouheena Perkaa savukala puhtaaksi (tähteeksi jääneetkin käy mainiosti), pilko ja sekoita joukkoon sulatejuusto ja pippuri. Se on siinä.  Reseptissäni on muuten käytetty makrillia, pyrstöineen päivineen. P.S. Sain mukavan vinkin lukijaltani. Oululaisen LANTTO Oy:n johto lähettää joka perjantai koko henkilökunnalleen hyvän loppuviikon tervehdyksen ja liittää siihen mukaan tämän Perjantaireseptin. Henkilökunta kuulemma lukee kirjeen innokkaasti ja lähtee viikonloppuvapaalle iloisin mielin hakemaan uutta virtaa seuraavaa työviikkoa varten. ”Maistuis varmaan Sinunkin työkaverillesi.”

Resepti tulostettavassa muodossa.

Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen

Palautteet: oskari@herrankukkaro.fi

Lisätietoa: www.herrankukkaro.fi.