Viihdemaailman korkeakoulu

Aloitin sivutoimisena musiikkitoimittajana Radio Auran Aalloilla vajaa parikymmentä vuotta sitten. Se oli yksi viihdemaailman  korkeakouluista. Sieltä ovat lähtöisin mm. Joel Hallikainen, Sari Tamminen, Heikki Hilander, Janne Porkka, Anna Hanski ja Marjukka Karttunen, Suurlähettiläiden Jusu Pöyhönen ja moni moni muu. Lukuisat Ylen ja muiden mediakanavien toimittajat ja päällikötkin ovat saaneet viestinnän ja viihteen ensiaskeleet Auran Alloilla. ”Förin äijä” Markku Heikkilä oli ensimmäinen päällikkö. Allekirjoittaneen aloittaessa päällikkönä oli vanha muusikkokaverini, kitaristi Markku Laaksonen, joka myöhemmin toimi mm. Ylen viihdepäällikkönä.

Lähdin mielenkiintoiseen toimeen täysin kylmiltäni. Olimme sopineet, että aloitan yöradioiden toimittamisen. Oikea ´laivan perämies´ Tauno Vintola oli silloin myös rivissä ja sovimme, että hän antaa minulle nk. ”tyypit” studiosta. Tekniikka oli silloin kuin DC – 10:n ohjaamossa. Nappuloita ja namiskukkeleita oli kymmeniä ja kaikki vaikuttivat lopputulokseen. Sovimme, että menen jo illalla seuraamaan Vintolan Tanen toimia, ja hän sitten ohjaa ja neuvoo tekniikassa. Saapuessani studioon Vintola piti 5 minuutin pikakurssin ja lähti lipettiin. Hädissäni pyysin perusteellisempaa ohjausta. ”Kyllä sinä tästä selviät, osaathan ajaa höyrylaivaakin,” sanoi Tane ja lähti.

Arvannette, että olo oli kuin ´osuuskaupan hoitajalla ennen inventaariopäivää´. Kuulokkeilla sitten seurasin eetteriin lähtevää lopputulosta. Toivoin, että sinä yönä kaikki kuulijat nukkuisivat. Siitä se sitten lähti. Sain aikaan noin 10 vuoden aikana yli 600 viihteen alla toimivan ihmisen henkilöhaastettalun. Jori Malmstenistä Usko Kemppiin, Junnu Vainiosta Helge Heralaan. Ja tangotähdet tietysti. Sillanpäästäkin kymmenkunta haastattelua. Osa on vielä tallella DAT -nauhoilla. Kaikki eivät ole tallella, koska uusi päällkkö halusi nauhat uusiokäyttöön. Loput voisi taltioida. Osa on suomalaisen viihteen historiaa.

Teknisestä opettajastani Tane Vintolasta on monta juttua. Oli varsin persoonallinen toimittaja. Perusti myöhemmin oman radionkin, Meriradion. Se pysyi pystyssä kuuntelijoiden radioasemalle soittamilla puheluilla, joiden maksuista osa tuloutui radiolle. Nyttemmin Tane toimii valokuvaajana ja on todellinen ammattilainen mm. postikorttien saralla. Tane oli takavuosina tekemässä juttua Turun kaupungin satamahinaajalla, joka oli saanut nimensä Ruissalon edustalla olevasta Iso-Pukki-saaresta. Pienempi saari on Pikku-Pukki, ja ajamme niiden ohitse päivittäin höyrylaivallamme. Kun Tane oli juttunsa tehnyt ja lähetti eetteriin loppulauseen, kuului möreä perämiehen ääni: ”Ja täällä Tauno Vintola - Iso pukki.”

Itselläni on taustalla koulussa pitkä norja. Siksi englanti on jäänyt vähemmälle. Tein musiikkiohjelmiani oman työni lomassa. Ainoa vapaa aika oli sunnuntain ja maanantain välinen yö. Silloin sain rauhassa husertaa ohjelman tekemisessä. Onneksi samaan aikaan oli paikallla yleensä siivooja, joka osasi englantia ihan vähän. Häneltä sain konsultaatiota ulkomaankielisten kappaleiden nimien lausumiseen. Yhtenä sunnuntaiyönä siivoojan tilalla oli tuuraaja, ja sain ihan ise issekseni päättää kappaleiden nimien lausumisen.

Ohjelma tuli sitten nauhalta maanantaisin. Sama nauhani kiersi 38 paikallisradiossa ympäri Suomea. Rovaniemeltä Joensuuhun ja Lappeenrannasta Lapualle. Varsinaista palkkaa en saanut yhdeltäkään radiolta, mutta yhden viikottaisen 45 minuutin musiikkiohjelman vastineeksi sain 30 sekunnin radiomainosajan höyrylaiva Ukkopekalle. Joka päivä. Kahdeksan vuoden ajan. Tulihan tuote tunnetuksi. Älä vaan sano, ettet tiedä, mikä on höyrylaiva Ukkopekka.

Edellä mainitun ohjelman jälkeen, jonka siis tein ilman siivoojan apua, tapasin sen aikaisen pomoni, Radio Auran Aaltojen toimitusjohtajan Markku Laaksosen, joka myöhemmin järjesti minut TV2:n ´Lauantain Toivotut´ -ohjelman toiseksi juontajaksi, ja sain jopa itse valita kuuluttajakaverini, kun en halunnut siihen Kikkaa. Valituksi tuli iki-ihana Anne Pohtamo. ”Terve Oskari!” lausahti Laaksonen. ”Olihan taas mukava musiikkiohjelma. Mutta kuule, tuo sinun englannin ääntämisesi...” ”Tiedän tiedän. Tapahtuiko jotain kamalaa?” ”Ei nyt niin kamalaa, mutta tiedoksesi vaan,  että Gay ja Guy ovat kaksi eri asiaa.”

RAPUSILAKAT Tarjoamme asiakkaillemme Herrankukkarossa, Ukkopekalla ja Vaakahuoneella silakkaa parhaimmillaan yli 20 eri muodossa. Lämpimien silakoiden suosion kärjessä ovat olleet Oskarin silakat. Toisena lämpimistä silakoista on rapusilakat. Herkullinen ja helppo. Ainesosat: 200 g pieniä silakkafileitä. Vajaa teelusikallinen hienonnettua tilliä Mustapippuria myllystä 1 dl tomaattimehua Ei muuta Mausta suolalla ja pippurilla silakkafileet ja rullaa lihapuoli ylöspäin - ei siis normaalitapaan nahka ulospäin – näin saat maut imeytymään paremmin. Lado ne tillipedin päälle vuokaan ja kaada joukkoon tomaattimehu. Lisää tillisilppua ja halutessasi valkosipulin kynttä puserrettuna. Valkosipulin saat puserrettua helposti, kun laitat valmiiksi kuoritun kynnen kovalle alustalle ja asetat sen päälle leveän veitsen. Paina molemmin käsin tasaisesti veistä. Siinä se musertuu ja pusertuu. Uunissa 25–30 minuuttia 190–200 astetta. Älä peitä niitä, vaan anna ruskistua. Voidaan nauttia lämpimänä. Jääkaapissa se vetäytyy ja on erinomaista 3-4 päivän kuluttua leikkeleenä. Muistathan, että kalan säilytyslämpötila on 0-3 astetta. Neljässä asteessa alkaa jo laadun heikkeneminen nopeasti. Meidän paras kylmäkaappimme Herrankukkarossa on niin tarkka, että se pitää lämmön 1,2 asteessa. Kyllä on hyvä. Älä kuitenkaan päästä kalaa lämpenemään missään vaiheessa kuljetusta ja säilytystä. MAAILMALTA KUULTUA: Koiranruokabisneksessä luomuruoanosuus lisääntyy. Koirilla on monenmoisia sairauksia mm. allergiaa ja autoimmuunisairauksia. Tästä syystä valistuneet ja koiristansa välittävät ihmiset ovat alkaen syöttää sitä aitoa ja oikeaa koiranruokaa. Yllätys yllätys: luita ja lihaa. Resepti tulostettavassa muodossa

Elämän makuisin terveisin Pentti-Oskari Kangas Kiireapulainen   Palautteet: oskari@herrankukkaro.fi Lisätietoa: www.herrankukkaro.fi. Tarina- ja reseptiarkisto.