Isä, poika ja pyhä swingi
Minulla on ollut loistava mahdollisuus nauttia hyvistä ystävyyssuhteista. Olen saanut välittää tämän henkilökohtaisen edun myös asiakkaillemme Ukkopekalla ja Vakaahuoneella. Yksi nk. house bändeistämme on ollut kautta aikojen Antti Sarpila. Suomen menestynein jazzmuusikko maailmalla. Antti jatkaa legendaarisen Benny Goodmanin jalanjäljillä suuren osan vuodesta ympäri maailmaan levittämässä swingin iloista sanomaa. Viime viikonloppuna hän iloistutti Vaakahuoneen yleisöä. Olimme istuttautuneet vaimoni kanssa katsomon puolelle. Iloiseksi yllätykseksi saimme seurueeseemme Kari Sarpilan, Antin isän. Loistavan muusikon. Aikanaan he soittivat meillä kahdestaan poikansa kanssa nimellä ISÄ, POIKA JA PYHÄ SWENGI. Kaiken lisäksi Kari on huumorin älykkömies. Kuivaa narinaa, jota on pakko kuunnella vesi silmissä. Ensi töikseen hän kertoi keikastaan Antin kanssa Porin Maatalousnäyttelyssä. ”Soitettiin lehmille swingiä”, kertoi Kari. Esityksen loputtua kuuluttaja tuli haastattelemaan: ”Mikä on lempiruokanne?” Kari meni kipsiin ja änkytti: ”Pulla.” ”No mikäs se on pojan lempiruoka?” toimittaja jatkoi. ”Lihapulla”, totesi Antti. Tulen vielä kertomaan monta tarinaa isästä ja pojasta.
Kari oli tulossa Porin jatsien aikaan veneellään Kokemäenjoen rantaan, legendaarisen Cafe Jazzin eteen laituriin. Kuinkas soittajalle sattuikin, hän horjahti takapiitalta jokeen. Jokiranta oli mustanaan väkeä seuraamassa tapahtumaa. Kari neuvokkaana miehenä päätti pelastaa maineensa. Hän sukelsi saman tien syvemmälle ja viipyi tovin aikaa veden alla. Päästessään pinnalle hän huusi kovaan ääneen: ” Ei siellä potkurissa mitään köyttä ollut. Turhaan sukelsin.”
Lukijapalaute:

| KÖKARIN PANNUKAKKU – KÖKARS PANKAKA Isoäitini eli Lyökin mamman isoisä muutti saaristolaisveneellään nuorikkonsa kanssa 1840-luvulla Ahvenanmaan Kökarin saarelta Uudenkaupungin ulkosaaristoon. Mukana saapui myös aimo annos tervettä elämää ylläpitäviä ruokaohjeita. Aitoja saaristolaisia. Paljastan jälleen yhden Herrankukkaron suurista salaisuuksista. Parhaimmillaan asiakkaamme ovat yltyneet tarjotun jälkiruoan jatkeena jättämään suun nauruun. Näin se käy: PUURO: 1 l maitoa (miel. punaista) 1,5 dl (juomalasillinen) mannasuurimoita TAIKINAAN: 1,5 dl vehnäjauhoja 3 kananmunaa ½ dl sokeria 1/3 tl suolaa 1 tl kardemummaa (se on pakollista) 1 tl vaniljasokeria 1 tl kanelia (mielellän ceylonilaista) LISUKKEEKSI: Hilloa tai marjoja Mitä tahansa. Mutta tyrnihillo on parasta. Vielä parempaa on tyrnihunajahillo. (Lyökin Mammalta saatu asiantunteva arvio). TEKO-OHJE: Keitä puuro. Ensin maito kiehuvaksi koko ajan hämmentäen. Lisää mannasuurimot ja anna hautua ”hymyillen” (hiukan poristen) n.15 min. Anna jäähtyä puoli tuntia. Lisää muut aineet ja sekoita hyvin. Kaada uunipellille leivinpaperin päälle ja anna olla noin 30 min 220 asteisessa uunissa. Kuorrutuksena tarjoilussa marjoja tai kermavaahtoa. Tai molempia. Nauti aiheella. Hyvästä ruoasta nauttiminen aiheuttaa sydämelle hyvää oloa. Kahvin kanssa nautittuna. Tai ilman kaffetta. Molemmissa tapauksissa tulee hyvä mieli. Resepti tulostettavassa muodossa |
Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen
Palautteet: oskari@herrankukkaro.fi
Lisätietoa: www.herrankukkaro.fi.
Tarina- ja reseptiarkisto.
Kommentit
Lähetä kommentti