Kun tapasin melkein Kiinan keisarin - Savukalakeitto

 KUN TAPASIN MELKEIN KIINAN KEISARIN

Pääministeri Petteri Orpon kanssa toimimme aikanaan samassa matkailuorganisaation hallituksessa. Meillä on muutakin yhteistä: olemme molemmat kätelleet Kiinan presidenttiä.

Orpo teki sen äskettäin Pekingin-vierailullaan.
Minä tein sen Naantalissa, höyrylaiva Ukkopekalla, jossa toimin kapteenina presidentti Martti Ahtisaaren isännöimällä risteilyllä vuonna 1995.

Silloinen Kiinan presidentti Jiang Zemin oli virallisella valtiovierailulla Kultarannassa. Ahtisaari, jota olin aikoinaan haastatellut presidentinvaalien alla, oli tilannut laivamme saaristolaispöydän antimet risteilylle. Laivakulttuurin mukaisesti kapteeni vastaanottaa korkea-arvoiset vieraat kättelemällä ja niin tein nytkin.
Muistan yhä lämpimän kädenpuristuksen ja ystävällisen hymyn.

Olihan meillä vieraamme kanssa muutakin yhteistä. Siinä kohtasivat iso ja pieni päällikkö. Minä painoin enemmän. Presidentti ihastui ikihyviksi saaristolaisruokaamme, mutta erityisesti Herrankukkarossa leivottuun saaristoleipään. Kiinassa leipä on pääosin valkoista ja kiven päällä kypsennettyä, joten tumma, makea saaristoleipä teki lähtemättömän vaikutuksen.

Tästä hänen ihastuksestaan kehkeytyikin sitten uskomaton lisätarina kun vein saaristoleipämme Kiinaan vieraamme nautittavaksi hänen pyynnöstään. Mutta kun et kerran usko sitä, turhaan sitä on kertoa. Ehkä sitten joskus.

Tarina Kiinan presidentin kanssa ei kuitenkaan pääty tähän. Meillä oli nimittäin vielä yksi yhteinen piirre: olimme molemmat pianisteja.

Vieraiden ollessa jo lähdössä Jiang Zemin huomasi salongin nurkassa pianon ja kysyi, oliko se vireessä. Olihan se. Niinpä maailman suurimman maan johtaja istahti tuolille ja alkoi soittaa amerikkalaista elokuvamusiikkia, itselleen mieluisaa. Hetki oli epätodellinen. Pian protokollapäällikkö kuitenkin muistutti aikataulusta, ja seurueen oli aika lähteä.

Kävin myöhemmin Kiinassa hänen pyynnöstään. Todisteina matkasta minulla on häneltä saatu hieno lakkarasia ja presidentin kullattu käyntikortti. Se on nähtävillä Herrankukkaron pääsalin seinällä.

Niin, että tervetuloa käymään, kun ette kuitenkaan muutoin usko.

POSITIIVAREIDEN TENAVATARINOITA

Keskustelimme poikani (6v) kanssa siitä kuinka jotkin hyönteiset elävät vain yhden päivän. Poika tuumi ja sanoi: ”Ajatteles jos olis niin huono tuuri, että olis hyönteinen, joka elää vain yhden päivän ja se sattuis oleen huono päivä!”
–Saili

SAVUKALAKEITTO

Digitaalisen hirmun amatööripaholainen sekoitti savukalakeiton totaalisesti tekstiltään. Pahoittelen suuresti.

Tässä on nyt oikea resepti:

- 500 gr puhdasta savukalaa. Villiä sen olla pitää. Silakasta haukeen jne. Kotimainen kasvatettu kirjolohikin on ok.
- perunaa ja porkkanaa 700 gr
- 2 rkl voita
- 2 rkl vehnäjauhoja
- runsas ½ l kalalientä tai vettä
- pippuria,suolaa
- ½ dl kerma
- 1 munan keltuainen

Pilko ja keitä kuoritut perunat ja porkkanat kypsiksi. Siirrä ne erilleen keitinvedestä.
Sulata voi ja lisää vehnäjauhot omassa astiassaan. Sekoita ne hyvin.
Lisää keltuainen ja sitten kerma sekoittaen.
Kaada hämmentäen perunoiden ja porkkanoiden keitin veteen.
Lisää perunat ja porkkanat ja savukalan palat.
Anna lämmetä hetki, niin että kalatkin lämpenevät.
Lisää pinnalle persiljaa, tilliä tai ruohosipuli hienonnettuna.