Käsi lippaan - Sienihullun keitto

KÄSI LIPPAAN

Palvellessani Merivoimissa, Pansion Laivastoasemalla 60-luvulla, tapahtui paljon hauskoja asioita. Erään kerran nuori tärkeä luutnantti hämmästyi, kun kuusi varusmiestä jätti tervehtimättä. Hän pysäytti miehet ja vaati rangaistukseksi jokaista tervehtimään häntä sata kertaa kättä lippaan viemällä. Nykyisin tätä voitaisiin epäillä simputtamiseksi.

Tapahtumaa seurasi vanhempi upseeri, peräti kapteeniluutnantti. Hän tuli paikalle ja kertoi luutnantille, että upseerin täytyy ohjesäännön mukaan aina vastata alaisen tervehdykseen. Luutnantti veti aikomansa rangaistuksen pois.

 

POSITIIVARIEN TENAVATARINA

 KOLMESSA VUOROSSA

"Äiti, missä sun haba on?" kyseli 10-vuotias poikani. Kun en välittänyt alkaa muskeleita esittelemään, niin sanoin haban nukkuvan. Kuittaus tuli saman tien: "Jaa, sulla on tullu läskit yövuoroon". -Stina

SIENIHULLUN KEITTO

Olen monella lailla hullu. Musiikillisesti seinähullu. Fyysisesti saunahullu ja gulinaarisesti kalahullu. Yksi monista tärkeistä hulluuden merkeistä on sienihulluus. Vuonna 1966 orkesterimme T-paidoissa (ei tainut muilla kuin Beatleseilla olla siihen aikaan omia T-paitoja) luki: ”Hulluna on hyvä olla”. Tästä keitosta voinen sanoa perustellusti ”EI hullumpaa”.

Ohje:
½ kg sieniä
80 gr voita
4 rkl puolikarkeaa vehnäjauhoa
1-1 ½ l kananlientä
nippu tilliä
suolaa
pippuria
1/2 dl kermaa

Sulata voi kasarissa tai paistinpannulla ja lisää suikaloidut sienet ja pieniksi pilkottu tillisilppu. Hauduta lempeällä lämmöllä 5-8 minuuttia. Varo, etteivät koppuroidu liian kuumassa. Lisää jauhot ja sekoita hyvin. Sen jälkeen sekoita kananliemi vähin erin. Varo paakkuuntumista. Laita hellalle ja anna kiehahtaa ja sen jälkeen hautuuntua 15 minuuttia. Lisää kerma, suolaa ja pippuria maun mukaan. Tehosekoittimella vielä muutama tehokas tujautus, niin että keitto on samettisen tasaista. Jos on tarvis, keittoa voi vielä hetken lämmittää.

Resepti tulostettavassa muodossa