Korona pysäytti tarinat ja reseptit - Jääsilakat

KORONA PYSÄYTTI TARINAT JA RESEPTIT

Sodan aikana syntyneenä ja maaseudulla koulua käyneenä saksan kieli oli valttia. Lisäksi sain opiskella pitkä norjan. Englanninkielen taitoni on ulottunut walesilaisen kaivomiehen 124 sanan sanavarastoon, josta hän käyttää kotonaan vajaa puolet. Ihme ja kumma, että minuun iski covid-virus brittimuunnoksena. Johtuen kaiketi heikosta kielitaidostani virus iski totaalisesti kanveesiin. 

Nyt on jo kulunut lähes kuukausi vaakasuorassa. Onneksi kuukauden kärvistelyn jälkeen alkaa elämä jälleen palautua. Tämä on selitys ja anteeksipyyntö. Kirjeideni hiljaisuuteen. Ei vaan lähtenyt jutut liikkeelle. Parhaillaan nukuin 17 tuntia vuorokaudessa ja lopun aikaa torkuin. Viime päivät olen jo jaksanut katsoa TV:tä. Mielenkiintoista. Olen nähnyt saman Supernannyn 3 kertaa, uusintana tohtori Paiseen 4 kertaa ja nyt odotan, että näen vielä viidennen kerran lempiohjelmani ”Ihanasti lihava”.

 

Soitin äsken pitkän tauon jälkeen ystävälleni, Tulosen Pakille. Hän kertoi iloisena saaneensa eilen koronarokotuksen. Kysyin, että minkä niistä? ”En ole ihan varma, mutta olin lukevinani pullon kyljestä – Fazerin sininen.” Nauroimme hiukkasen, ja totesimme, että tehoste tulee varmaan vappuna, ja rokotepullon kyljessä lukee todennäköisesti ”Putinin punainen”.

 

Seuraavana päivänä Paki lähetti tekstarin. Hänen elämälleen on tullut uusi merkitys: ”Ostin uuden pölynimurin”.

 

POSITIIVAREIDEN TENAVATARINOITA

 

Toimintaa

Olimme veljen perheen luona kyläreissulla, kun 4-vuotiaan poikani mielestä tarjoilu ei toiminut riittävän nopeasti. Hän meni emännän luo, katsoi silmiin ja totesi: "Etkö sinä tiedä, että nälkäänkin voi kuolla?" -Marja-Liisa

 

 

JÄÄSILAKAT

 

Rymättylä on Suomen kuuluisin kalapitäjä. Sillipitäjä ja erityisesti silakkapitäjä. Herrankukkaromme, vanha kalatorpparitila pitää yllä aitoja saariston perinteitä. Meillä on virallinen nuottaluoma (nuotanvetoon puhdistettu ja sovelias alue nuotanvetoon). Muutamia vuosia sitten valmistutimme myös aidon suvinuotan. Kerran vieraina oli englantilaisia erälehtimiehiä. Saimme saaliiksi 300 kg lahnaa. Herrat meinasivat seota. Seuraavalla viikolla vedimme myös ennätyssaaliin. Vain 2 sammakkoa. Muutoin saaliit siltä väliltä. 

 

Helmikuussa 1987 olimme poikani Karioskarin kanssa naapurisaaremme edustalla seuraamassa talvinuotanvetoa. Saaliina 230.000 kg silakkaa. Sukeltaja kävi tutkimassa nuotan perän, jossa kalaa oli vielä ainakin saman verran. Ne olivat liiskaantuneet mössöksi, joten hän veti puukolla nuotanperän auki. Ja totesi: ”Merestä te olette tulleet, ja mereen myös teidän pitää menemän.”

 

Saaristossa kulkee tarinoita perinteen voimalla. Rakastan niitä. Kokoan niitä. Myös Saariston ruokareseptit ovat persoonallisia ja hienoa ruokakulttuuriperinnettä. Olen kokoamassa paraillaan 1700-luvun ruokien tarinaan perustuvaa ohjelmaa ”Kukkaroomme”. Yksi vieraille tarjottavien ruokien resepti tässä ennakkona:

 

Kun nuottamiehet lähtivät Rymättylässä talvinuotalle, he nappasivat taskuunsa suolattua sian läskiä sekä muutaman sipulin. Kun tuli retkievään nauttimisen aika, sytytettiin nuotio jäälle ja pata porisemaan. Pohjalle siivutetut sian läskit. Päälle silputut sipulit ja päällimmäiseksi silakat. Jos läski on suolatonta, ripottele päällimmäiseksi merisuolaa ja vähän pippuria. Sitten kansi tiukasti kiinni.

 

Kysyin edesmenneeltä kalastajaltamme, että kauanko valmistus kestää. Vastaus oli yksinkertainen: ” No nii kaua, et jää ova sulanne. Sit silakatki on kypsi.”

 

Valmistetaan padassa nuotiolla tai hellan levyllä.

Padan pohjalle kaunis kerros sian kylkeä siivuina, voi olla myös savustettu, joka antaa kivan säväyksen

Sen päälle pilkottua sipulia

Kerros jäätä (minulla oli kuutioita pakasteesta)

Silakat kauniiksi kehäksi jään päälle (kuin Naantalin auringon säteet)

päälle suolaa ja mustapippuria

 

Idea on siinä, että tuli krispaa lihan mukavan mureaksi pohjasta. Jää haihtuu ja höyrystää silakat ja sipuli kypsyy siinä samassa. Halutessasi voit laittaa sipulien päälle myös ohuita kaskinauriin (tai modernisti perunan – rymättyläläisiä) siivuja.