KUN KIRSTILÄN MAILAA KÄSKETTIN PAKITTAA

 

Sain ajokortin 50- ja 60-lukujen vaihteessa. Silloin oli viinakortti yleisempi kuin ajokortti. Maaseudun pikkukylissä ei ollut autokouluja. Isät tai aviomiehet hoitivat homman. Isä-Yrjö opetti minut, ja perhetuttavamme KIRSTILÄN TAUNO opetti Maila-vaimoaan. Taivassalon kirkonkylän raitti tyhjeni välittömästi autoista ja ihmisistä kun kuultiin Mailan olevan tulossa autollaan Osuuskaupan pihalle. Maila oli kovasti vilkas, energinen ja touhuisa. Taunon mielestä kauhea hosuja. Tauno taas oli itse rauhallisuus. Mukava pariskunta. Tyttärensä Maija oli koulukaverini ja käytiin Turussa Kristillinen Kansanopistokin yhdessä.

Olimme Kirstilöiden kanssa samaan aikaa Turussa Katsastuskonttorilla insinööriajossa. Tarkalleen sanottuna 20.5.1960. Minä jouduin ajamaan puoli tuntia kaupungilla isän Wartburgilla. Sain kortin ensi yrittämällä. (Olin ajanut autoa jo 9-vuotiaasta lähtien.) Mailakin sai Taunon Moskvitshilla korttinsa ensi yrittämällä, vaikka ajokoe ei kestänyt kahta minuuttia pidempää.

Istuuduttuaan autoon katsastaja pyysi heti alkuunsa Mailaa peruuttamaan.
Maila lehahti punaiseksi ja alkoi sanallinen pieksintävaihe:
- Mitä? Peruuttamaan?
- Peruuttamaan?
- Ai nyt vai? Minä vai?
- Nyt, ja rouva vaan pakittaa nyt.
- Mitä ihmettä insinööri nyt yrittää?
- Rouva vaan pakittaa nyt, että päästään alkamaan tämä koe.
- Pakitta ja pakitta. Ei meiä Tauno puhunu koko opetukse aikan pakittamisest mittä!

Insinööri nousi nopeasti autosta ja pyysi Mailaa toimistoon, jossa hänelle annettiin ajokortti. Isälleni hän kertoi, ettei katsonut järkeväksi lähteä kokelaan kanssa ajoon, koska hänen riskinottokykynsä on hieman - rajallinen. Kortin hän myönsi välittömästi, ettei kokelas tulisi enää uudelleen ajokokeisiin.

ERILAINEN JOULULAHJA - NAURETTAVA KIRJA Onnellisen miehen tarinoita osa 2. Viime vuoden menestyskirjan jatkoa. (Jollei naurata, voit palauttaa kirjan). Tilaukset www.herrankukkaro.fi VAIKEA USKOA-TOTTA SE ON! Huikea tarjous Herrankukkarosta: Talvikokoustila ILMAISEKSI ryhmille. Lue lisää: www.herrankukkaro.fi

JÄÄPUOLUKAT   Kovasti trendikästä ovat olleet viime vuosian gourmet-ruokailussa jääkarpalot ja kinuskikastike. Mikäs siinä. Hyvää se on. Mutta jos ei satu olemaan karpaloita eikä kinuskeja, mites sit suu pannaan, kun se makiaksi halutaan? Tässä tavallisen kodin gourmet- jälkiruoka: Ota pakastettuja puolukoita kulhon pohjalle. Liruttele juoksevaa kuumaa hunajaa ohuena nauhana päälle. Koristeeksi päälle mintun lehti. Niille, jotka haluavat vinoilla minulle tyrnin unohtamisesta, voin kertoa salaisuuden. Tyrnin intohimoisena ystävänä kerron, että minä teen tämän saman herkun pakastetuista tyrnimarjoista. Hunajaa silloin tupla määrä. Tosikoille tiedoksi, ettei tällaisia herkkuja kannata arkiruokana pitää. Sunnuntaisin tai juhlaruokailuna toki. Vaikka useamminkin. Jäähän sokeri ja kinuski pois. Resepti tulostettavassa muodossa.

Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen
ONNELLINEN MIES

 Palautteet: oskari@herrankukkaro.fi

Lisätietoa: www.herrankukkaro.fi.