maanantai 7. toukokuuta 2018

Jeltsin ja Lennart Meri - Hunajamarinoidut Graavisilakat

JELTSIN JA LENNART MERI

Kummasti sitä elämäni tienvarrella on saanut tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin. 1970-luvulla myin veistämömme tekemiä Myrsky-Janne veneitä Neuvosto-Eestin silmäätekeville. Hinasin ne Suomenlahden yli Piritan Satamaan letkassa Ina- troolarillamme. Tutustuin paikallisiin päättäjiin ja sain kutsun 1980 Tallinnan Purjehdusolympialaisiin aluksellani. Toimin koko kesän edustusveneenä. Tutuksi tulivat sen ajan ministerit ja monet isokenkäiset.

Niinpä sain luvan tuoda höyrylaiva Ukkopekan moneksi talveksi Piritan Olympiasatamaan ravintolalaivaksi 1980-lopulla ja 1990-luvun alussa. Oli vielä Neuvostoliiton aikaa. Tallinnan kaupunginjohtajistoon kuuluvan Tomas Slidmäen johdolla perustimme yhteisyrityksen kaupungin omistaman Palace-hotellin kanssa. Olin talvet pääsiassa paikalla. Siis pelipaikalla. Näin, kuinka itsenäisyys luisui Virolle. Virolaiset tekivät sen aika ovelasti ja huomaamattomasti. Keskushallinnolla oli Moskovassa tärkeämpääkin tekemistä kuin vahtia tätä siirtymää.

Ukkopekka on Neuvostoliiton ensimmäinen ulkomaalaisomistuksessa ollut ravintola. Moskovan TV1 kävi meitä kuvaamassa ja ihmettelemässä. Oli sellainenkin yksityiskohta, että laivamme oli kansainvälisen lain mukaan ulkomaan aluetta. Keskellä Tallinnaa. Ravintolamme oli täynnä kuin Turusen pyssy joka päivä ja ilta. Myimme mm. suomalaista olutta ja USA:laisia jokirapuja. Yksityistilaisuuksia oli useasti. Ne olivat pääasiassa ”sisäpiirin” ryhmiä, joista useat valmisteli siirtymistä itsenäisyyteen. ”Ei-kenenkään-maalla” oli turvallisempaa kokoontua. Kun ryhmä saapui laivallemme, nostimme langongin eli kulkusillan ylös ennen palaverin alkua.

Yksi kokoonkutsujista oli arvostettu kirjailija Lennart Meri. Meistä tuli hyvät ystävät. Yleensä aina kokouksen yhteydessä Lennart kuulutti, että nyt pitää laivan kapteeni puheen, miten meri on kautta historian yhdistänyt Suomea ja Viroa. Hän ei tarkoittanut itseään, Merta, vaan Suomenlahtea. Lääne merta.

Kun Viro sitten itsenäistyi, olin estradipaikalla. Keskellä historiaa. Merestä tuli Presidentti. Tapasimme mm. Turun Yliopistolla, jossa hän oli luennoimassa. Hän huomasi minun istuvan suuren salin takariville. Olin tapani mukaan myöhässä. Meri tiirasi minuun päin ja tokaisi kesken luennon: ” Oi- Tere Oskar ” Hiukan nolotti.

Lennart Meren sihteeri kertoi huikean tositapahtuman ajalta, kun Viro oli itsenäinen, mutta Neuvostoliiton joukkoja oli maassa vaikka kuinka. Tilanne oli outo ja kokematon kaikille. Miehityshän se oli. Lennart sai puhuttua itselleen kutsun Moskovaan silloisen Presidentti Jeltsinin luo. Hänellä oli valmiina sopimusluonnos neuvostojoukkojen poisvetämisestä Virosta.

Kun tapaaminen alkoi, Jeltsin kysyi sen syytä. ”No kun teidän sotilaita on Virossa runsain määrin, eikä niillä ole siellä mitään tekemistä. Kannattaisi varmaan hoitaa asia kuntoon. Tässä olisi sopimusehdotus.” ”En minä jaksa tuollaisia lukea. Sihteerisi ja meidän väki saavat keskenään neuvotella sopimuksen allekirjoitettavaan kuntoon. Me menemme nyt presidentti Meren kanssa lounaalle. Soittakaa, kun sopimus on valmis.”

Jeltsin oli kovasti innokas vodkan ystävä ja sitä virtasi valtoimenaan. Meri oli kohtuuden ystävä, mutta isänmaan etu vaati joustamista. Kun puhelu vihdoin tuli, lähtivät herrat Presidentit laitamyötäisessä Kremliin. ”Onko sopimus valmis? Antakaa minulle, niin laitan nimeni siihen. Ja Presidentti Meri sen myös hyväksyy.”

Ja niin Meren ennalta laadittu sopimus astui voimaan, ja neuvostojoukkojen vetäytyminen Virosta alkoi. Vasta sen jälkeen siitä tuli oikeasti itsenäinen.

Paljo Onne Viro ja virolaiset. Mukavia muistoja on muillekin jakaa. Sen minä vaan vielä sanon, että kyllä oli Lennart Meri hieno mies. Ja suuri Suomen ystävä.

Äita Lennart!                 
















HUNAJAMARINOIDUT GRAAVISILAKAT

Tee marinointiliemi:

300 gr silakkafileitä - Myös pienten ahventen fileet tai ohuet siian, hauen ja kampelan fileet toimii.
½ l raikasta vettä
1 dl viinietikkaa

Sekoita vesi ja etikka ja laita silkkafileet maustumaan runsaaksi ½ tunniksi.
Kääntele vähän väliä, että marinointiliemi imeytyy tasaisesti.

Tee säilytysliemi:

3 rkl ruokaöljyä (rypsiöljy on mainiota kylmissä ruoissa)
1 dl sitruunamehua
½ dl valkoviiniä tai sherryä
4 rkl hunajaa
4 tl merisuolaa
1 tl murskattua valkopippuria
3 valkosipulin kynttä muserrettuna
tilliä

Sekoita ainesosat ja ja anna vetäytyä.

Kaada marinointiliemi pois ja valuta hyvin silakkafileet ja taita fileet kalan muotoiseksi. Lado ne laakeaan astiaan ja kaada säilytysliemi päälle. Lopuksi pieneksi hakattua tilliä. Kansi tai alumiinifolio päälle ja jääkaappiin. Valmistumisaika 2 vuorokautta. Alhaisen ph:n vuoksi säilyy yllättävän kauan - jollei niitä syö.

Ruis- kaura-, saaristoleivän tai näkkärin päällä huiman hyvää huikopalana. Myös keitettyjen perunoiden kanssa nautinnollista einehtimistä.
 
Resepti tulostettavassa muodossa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti