perjantai 18. toukokuuta 2018

Näitä soittajajuttuja taas - Höyrytettyjä pinaattiahvenia



NÄITÄ SOITTAJAJUTTUJA TAAS

Joskus 70-luvun alussa käytiin Naantalin Kaivohuoneella soittamassa. Ravintola oli silloin maakunnan suosituin suviravintola. Vapusta syyskuuhun. Auki joka ilta ja täynnä kuin Turusen pyssy. Hiukan on hiljentynyt, kun ihmiset on siirtyneet Aurajokirantaan, jossa nimellä mainitsemattomalla Paviljongilla on sama meininki. Kesällä 2016 kävi yli 60 000 elävien soittajien musiikista nauttijaa.

Mutta palataan Naantalin Kaivohuoneen kulta-aikaan. Jonoja riitti ilta illan perään. Kaksi taivassalolaista koulukaveriani saapui kuuntelemaan orkesteriani (toisen sukunimen ensimmäinen kirjain on klee ja toisen nimeä en kerro) Taivassalolaiset kyllä tunnistavat ja joku kustavilainenkin.

Jonoa riitti Kirkkopuistoon asti. Silloin ravintolamiljöissä tapahtui kaikenlaista piittaamattomuutta. Kaverit yritti jonon ohi, mutta Portsari (sen ajan jumalasta seuraava) torjui heidät. Täynnä mikä täynnä. Eikä yhtään vapaata pöytää. Toinen kavereista heitti eteisen lattialle vanhan Snellmannin (siihen aikaan 5000 markkaa) ja pyysi portsaria kiipeämään sen päälle ja kurkistamaan, että löytyiskö kuitenkin yksi vapaa pöytä. Ette ikinä arvaa, miten kävi! Löytyi!

Kleemola ja Markku tulivat tauolla morjenstamaan. Kysyin: "Oliko vaikea päästä sisään?" "Ei lainkaan. Kynnys oli juuri sopivan korkea."





















KYLLÄ ISÄ TIETÄÄ
Hiihtolomalla hotellin aamiaispöydässä noin 5-vuotias poika pyörittelee kuorittua kanamunaa käsissään ja kysyy sitten mietteliäänä: ”Isä, mistä kohtaa kanaa tämä on?” Vastaus jäi valitettavasti kuulematta!
-Mummeli
 
  



























HÖYRYTETTYJÄ PINAATTIAHVENIA

Tarvikkeet:

800 gr Ruodottomia, suolattuja ahvenfileitä

Pinaatinlehtiä 15-20 kpl

Vettä

Mehumaija tai höyrykattila

Lado mehumaijan tai höyrykattilan sisäritilän päälle kerroksittain ruodottomia, etukäteen kevyesti suolattuja ahvenfileitä vuorotellen pinaatinlehtien kanssa. Mikäli käytössäsi on raparperinlehtiä, pilko ne kämmenen kokoisiksi. Myös mustaviinimarjapensaan lehdet käyvät. Parhaita ovat tyrnipensaan lehdet. Talvikodissamme Ceylonin saarella käytämme sitruuna- tai inkivääripensaan lehtiä. Maassa maan tavalla.

Pidä mehumaija reilussa kiehunnassa kansi tiukasti kiinni. Riippuen kalojen paksuudesta, höyrytysaika on noin 4-5 minuuttia. Voit toki korvat mehumaijan isolla kattilalla ja siivilällä sekä kannella.

Nautitaan keitettyjen perunoiden, perunamuusin tai salaatin kera.
 

Resepti tulostettavassa muodossa

perjantai 11. toukokuuta 2018

Jörn Donnerin kanssa saunassa - Makkarasoppa

JÖRN DONNERIN KANSSA SAUNASSA

Onhan siitä jo aikaa. Olikohan 70-luvun puolessa välin. Aloittelin kössipoikana veneen ja laivojen valmistusta pienellä Hurrican oy nimisellä yrityksellä. Eräänä päivänä sain kutsun Kustavin lomakeskukseen. Neuvotteleman piti veneiden valmistamisesta ja vuokraamisesta lomakeskuksen vieraiden käyttöön. Itse omistaja oli paikan päällä. Liikeneuvottelut tehtiin minulle mieluisassa ympäristössä. vanhassa purjekuunari SILAKASSA, joka oli hinattu rantaan ja rakennettu ravintolaksi.
Kun neuvottelut eivät ottaneet oikein sujuakseen, Donner totesi, että mennään hänen mökilleen saunaan. Olin liikkeellä pikkutroolarillani m/s Inalla. Ajoimme Kustavin Ströömiä pitkin ylös ja pujahdimme Etelä- ja Pohjois-Vartsalan välisestä kapeasta raumasta nk. länsiaukolle, jossa oli mittaamattomia vesiä. Myös kapea salmi oli tietojeni mukaan haasteellisen matala ja laskin aluksen nopeutta sille saavuttaessa. Donner nosti kaasun täysille ja totesi ykskantaan ”Minä ajan”.
Siirryin seuraamaan uuden kapteenin aikaansaannoksia. Kesti vain tovin: Sitten paukahti ja koko alus teki hypyn – ylöspäin. ”Minä maksan”, sanoi Donner ja jatkoi koneet täysillä. Katsoin taakse aluksen vanaveteen. Nippu ”kakkos nelosia” lankunpätkiä ponnahti säpäleinä pintaan. Tässä selitys. Meillä saaristossa oli aikanaan tapana troolareihin asentaa telakoinnin yhteydessä kölin alle löysin metallissitein lankut. Kun alus sitten kolahti kiveen, nämä ”puskurit” ottivat iskun vastaan ja usein hajosivatkin. Mutta itse aluksen pohja säästyi pahemmilta vaurioita.
Rantauduimme Donnerin mökin rantaan ja saunomisilta oli ikimuistoinen. Taisi korvani taustat hieman kuivua mestarin tarinoita kuunnellessa. Hieno ilta ja hieno kokemus. Donner jäi mökille ja minä ajelin troolarillani samaa reittiä takaisin. Sröömin raumassa ihan hissukseen. Kun ei ollut niitä lankkupuskureita kölin alla. Ei enää.
Mieleen jäi vielä yksityiskohta. Yritin puhua kovin fiinisti tämän kulttuuripersoonan kanssa ja tömäytin kerran hänen nimekseen Dönner. Hän katosi minua hymyillen: ”Olen Donner, herra Köngäs”
Kului aikaa muutaman kymmenen vuotta. Saimme Suomen Saunaseuralta Sauna-Samulin kunniapalkinnon Herrankukkaroon suomalaisen savusaunakulttuurin ylläpitämisestä ja jakamisesta. Juhlan kunniaksi istuin saunaseuran legendaarisen Vaskiniemen savusaunan lauteilla. Aikani siinä istuessani huomasin, että vieressäni istui Jörn Donner. Hieman muistelimme edellistä tapaamistani, mutta yritin olla kohtelias menemättä kaikkiin yksityiskohtiin. Pukemisen jälkeen kyllä kutsuin tämän legendan kahville: ”Minä maksan” kutsulla. Toivottavasti hän ei huomannut vihjaustani.
 


















 KANTAPÄÄN YLIOPISTO
Pikkuveli oli oppinut syömään purkkaa, eikä vielä illallakaan halunnut luopua siitä. Minä maanittelin antamaan pois, ettei tukehdu siihen nukkuessaan. Isoveli ei enää jaksanut kuunnella, vaan tokaisi: "Anna sen kerran tukehtua, niin sittenhän oppii."
-Arja
  

















MAKKARASOPPA

Kuka tahansa nyt makkarasoppaa osaa tehdä. Vai osaako? Vai viittiikö? Sen tekeminen on helppoa ja tenavatkin tykkää. Puhumattakaan isännästä. Se on myös kautta vuosien ollut koululaisten lempiruokien listalla. Tässä yksi monista makkarasopparesepteistä:

4 lenkkimakkara
6 perunaa
6 porkkanaa
pieni nauris tai puolikas lanttua
1 sipuli
1 l vettä
6-9 kokonaisia maustepippuria
1 laakerinlehti
1-2 tl merisuolaa
3 rkl silputtua persiljaa

Kuori juurekset ja kuutioi ne. Pilko sipuli pieneksi. Laita kaikki kiehumaan kattilaan ja lisää laakerinlehti, pippurit ja suola. Keitä n. 10 minuuttia. Siivuta makkara ½ cm paksuisiksi renkaiksi ja lisää keittoon. Jatka keittämistä n. 5 minuuttia. Lisää persiljasilppu. Valmista!

Resepti tulostettavassa muodossa

maanantai 7. toukokuuta 2018

Suomen heimot sotatilassa - Vaakahuoneen Aurakuhaa

SUOMEN HEIMOT SOTATILASSA

  Olimme matkalla talvikotiimme Sri Lankaan. Lentokoneessa vieressämme istui kuopiolainen hauskoja puhuva mies. Kyseli tamilisodan tapahtumista jne. Lopuksi hän kysyi, saako kertoa savolaisjutun. En kehdannut kieltää.

"Arvaas kummat voitti, kun savolaiset hyökkäsi Pohjanmaalle?"
"Uskon tietäväni, mutten kerro."
"Savolaiset voitti".
"Miten nii?"
"Kun savolaiset hyökkäs Kauhavalle, niin pohjalaiset kuoli nauruun."

Olisittepa nähnyt vaimoni ilmeen, tämä kun on Kauhavalla syntynyt.


















VAAKAHUONEEN AURAKUHAA

Tämän reseptin toteutin 23 vuotta sitten, kun avasimme Turun suosituimman suviravintolan. Vaimo ei ollut tietoinen annoksen raaka-aineiden terveellisyydestä. Fyysisesti siis. Mutta mielenterveyssyistä sen teinkin. Ja se toimi. Ainakin minulla. Hauska juttu. Kun kirjoittelen tätä resepetiä, poskionteloissa tapahtuu merkittävää aktivoitumista. Kirjoitan tätä reseptiä Intian Valtameren luodolla, jossa ei ole kuhaa, eikä Aurajuustoa eikä oikeastaan kunnon pekoniakaan (ainoa saatavilla liha on kana ja vesipuhveli, joka on maailman toiseksi sitkeintä. Mikä on vielä sitkeämpää? Ei ole vielä löytynyt). Lähetän tämän reseptin Vaakahuoneen keittiörouvallemme Marikalle, joka tekee annoksen ja kuvaa sen sitten. Minä kaukomaiskuttelen, kunhan saan kuvan tänne.

Ohje:
Nahaton kuhafilee , 1 iso tai 2 pientä
Aurajuustoa reilu määrä
Amerikanpekonia tai kylmäsavustettua pekonia (parempaa)
valkopippuri- ja mustapippurirouhetta
hienoa merisuolaa
voita ja ruokaöljyä

Paloittele kuhafilee poikittain n. 10 cm paloiksi. Suolaa ja pippuroi fileet. Laita pekonisiivut lautaselle tms. ja lado kalanfileet pekonin päälle maustettu puoli alaspäin. Laita aurajuustosiivut pinnalle ja rullaa fileet tiukaksi rullaksi, niin että kala ja juusto jäävät sisälle. Paista voi/ruokaöljyseoksessa rauhallisesti miedolla lämmöllä 5-10 minuuttia, niin että pekoni ruskistuu hyvin. Käännä nyytti toisinpäin ja sama uudelleen.

Ensi kesänä ajattelin tarjota Vaakahuoneella maalaisranskalaisten kanssa. Muutkin perunat käy. Keitetty bataatti on vallan mainiota tässäkin.

Resepti tulostettavassa muodossa

Voimailijan salaisuus - Valkosipulisitruuna-ahven

VOIMAILIJAN SALAISUUS

Takavuosien huippulahjakas turkulainen TPS:n jääkiekkoilija Mauri "Mave" Eivola oli siirtynyt Turusta Porin Ässiin. Joukkueessa oli meneillään kuivatreenit ilman jäätä. Voima- ja kuntoharjoittelua salilla. Joukkueen johtajana toimi legenda ja hieno mies, Vellu Ketola.

Joukkueen pelaajat vetivät kovia treenejä hiki pinnassa valmentajansa Jarmo Friskin vetämänä. Vaan eipä Mavea näkynyt voimatreeneissä. Niinpä Mave joutui joukkueen johdon tiukkaan puhutteluun: "Kuulehan Mave! Sinun pitää ehdottomasti osallistua treeneihin. Kaikki muutkin pelaajat vetävät salilla ankarat treenit ja sinä vaan luimuilet. Ei äijää paljoa salilla ole näkynyt."

"Kuulehan valmentaja! Karhu on porilaisten tunnuseläin. Se on metsän vahvin ja sulavimmin liikkuva eläin. Eikä sekään treenaa metsässä vapaa-aikanaan kiviä heittelemällä. Se on muutenkin vahva. Ei sen tartte treenata voimailua", totesi Mauri Eivola, jota Maveksi kutsuttiin.
 
















Kutsu Vaakahuoneen Paviljongin avajaisiin

Kesäkausi 2018 on jälleen avattu suviravintola Vaakahuoneen Paviljongilla. Kesän kenraaliharjoituksia vietettiin eilen torstaina 26.4. ja virallisia avajaisia juhlimme koko tulevan viikonlopun ja Vapun yli. Haluankin toivottaa kaikki lukijani sydämellisesti tervetulleeksi Vaakahuoneelle illanviettoon. Yli 130 elävän musiikin ilmaiskonserttia tänäkin kesänä.

Voit tutustua Vaakahuoneen esiintyjälistaan täältä >>


















VALKOSIPULISITRUUNA-AHVEN

Vanha motto: ”Valkosipuli päivässä pitää muut loitolla.” Jos ja kun valkosipuliruokaa tekee, on hyvä, että se maistuu koko perheelle. Säilyy sopu paremmin. Ja voi hengittää vapaasti.

Kauan sitten pidin musiikin toivekonserttia radiossa. Soitin kuuntelijoiden toiveita. Listoilla oli silloin Haminan kanafarmarin hauska laulu "Ota löysin rantein, älä jännitä.”
Studioon soitti pikkutyttö, joka tilanteesta jännittyneenä sai änkytettyä: ”Setä! Soita se Lavin sedän laulama kappale, Ota löysin rantein, älä hengitä."

Että tällainen varoitus tästä reseptistä.

Ohje neljälle:
n. 500 gr ruodottomia nahallisia ahvenfileitä. Muutkin kalat käyvät, mutta ahven on ahven.
2 sitruunaa
4 valkosipulin kynttä
Voita
Merisuolaa
Valkopippuria

Laita uuni 160 asteeseen. Voitele uunivuoka voilla ja lado pohjalle ohueksi siivutetut sitruunat ja valkosipulit.

Lado kalan fileet päälle ja ripottele viimeksi pinnalle suola ja valkopippuri. Paista uunissa. Ohuet ahvenfileet 15 minuuttia, ja paksummat, kuten siika, kuha ja hauki 20 minuuttia. Lohi 25 minuuttia. Jos makunystyräsi kestää, lusikoi pohjalta maustepeti lautasellesi keitinperunoiden päälle.

 Resepti tulostettavassa muodossa

Mettämiehiä - Kylmäsavulohiperunat

METTÄMIEHIÄ

Kustavissa toimi 50-luvulla legendaarinen metsästysseura. Seuraavana muistini mukaan joitakin yksityiskohtia näiden metsämiesten touhuista.

Likitalon Antti kertoi muun muuassa, että sitten kun tähtäimeen tulee huivipäinen hirvi, hän varmuuden vuoksi kysyy ennen töksäytystä, että oletkos sinä Marjamaan Merja vai Isotalon piika. Jollei vastaa, niin se on sitten hirvi.

Kerran Antti oli tulossa hirvimettältä kun polulla vastaan tuli kaksi marjastajarouvaa. Antti jo vaistomaisesti tarrasi pyssyynsä, kunnes naiset huusivat yhteen ääneen: "Älkää vaan meit ampuko!" "No ei suinkka teit sais eres amppu, ko meiä metsästysseural ei ol tänä syksyn enää jäljel yhtä naaraitte kaatoluppa."
 




















Nimeni on Pentti-Oskari. Minulla ei ole kissaa. Kirjoitinpa kuitenkin elämässäni ensimmäistä kertaa lehteen yleisöosastolle. Aihe on erittäin tärkeä.

Luehan Kyläkoulut kunniaan -tekstini tästä >>



















KYLMÄSAVULOHIPERUNAT

Ohje:

Kuorittuja raakoja perunoita
ruokaöljyä
kylmäsavulohta pieneksi pilkottuna
muutama kapris
hiukan suolaa

Viillä veitsellä poikittain perunaan isoja viiltoja ¾ syvyyteen. Aseta perunat uunivuokaan leivinpaperille. Sivele ruokaöljyllä haavat ja ripottele niihin hieman merisuolaa sekä pieninä murusina kylmäsavulohen palasia haavat täyteen. Joukkoon muutama pieni kaprisherne. Laita 180 asteiseen uuniin noin 40-50 minuutiksi, kunnes pinta on kauniin ruskea.

Voit vaihdella täytettä niin kuin uuniperunoissakin. Yksi tapa on sivellä haavoihin tuorejuustoa ja ripotella aurajuustomurua päälle. Mielikuvitusta vaan – hyvä tulee.

Resepti tulostettavassa muodossa

Muurahaisten elämäntyö - Aikamiespojan huikopalaleipä

MUURAHAISTEN ELÄMÄNTYÖ

  Pari kuukautta sitten kirjoittamani "Lääke reumatismiin" -tarina kusilkaisista eli muurahaisista kirvoitti monen lukijan kommentoimaan minulle. Niitä oli mukava lukea, kuten yleensäkin liikennettä minulle päin. Siinä se viikonloppu sitten rattoisasti sujuu.

Tarinan tekstissä oli pieni virhe. Kalannin murteessa ei ole ”kusilaismuurahaista” vaan kusilkainen tai kusiliainen. Vastaa siis metsässä oleskelevia niin kutsuttuja polttomuurahaisia.

Kun tätä kirjoittelin ollessani Intian Valtameren Ceylonin luodolla, kävin välillä hakemassa pakastelokerosta 1 cm levyisen HK:n sinisen lenkin palasen, joita tullessani pakastin yhden jokaiselle päivälle. Kolmen kuukauden aikana tuota suomalaista perinneruokaa päivittäin nautittuna kului siis 90 cm eli vajaa metri. Kuka vielä sanoo, ettenkö ole kurmee ihminen? Vaimo kyllä vääntää sen sana karmeeksi.

Pudotin pienen murusen tuota perinneruokaa lattialle. Kesti sekunteja, kun viereisestä viidakosta ampaisi legioona paikallisia muurahaisia paikalle. Kilometrin tuntivauhdilla ne siirsivät suvun saaliin aidan taa. Muurahaisten toimenkuvaan kuuluu myös jätteen käsittely ja kierrätys. Tuolla Ceylonin viidakossa on valtaisa määrä eri sukuisia muurahaisia. On tappajamuurahaisia jne. Ne on pieniä mustia, joita isot punaisetkin lähtevät pakoon. Niiden kesken on päättymätön reviirisota. Ovat ottaneet kai ihmisistä mallia. Vai onkohan se toisinpäin. Isoilla punaisilla polttomuurahaisilla on myös mielenkiintoinen toimenkuva. Ne asustavat puissa ja pensaissa. Muutaman kerran olen yrittänyt katkaista isosta mangopuusta oksan, joka on varjostanut näköalaa. Kaverini kiipesi oksalle. Hän tuli kyllä äkkiä pois sieltä. Puun muurahaiset, arviolta kymmenen miljoonaa kappaletta, hyökkäsivät salamannopeasti kaatajan kimppuun. Se oksa jäi siihen. Ovat nämä muurahaiset myös luonnonsuojelijoita.

Niiden elämää on mukava seurata. Jos ihminen olisi viisas, se voisi jotain oppiakin. Muutakin kuin konstia reumatismin parantamiseen.

 















 AIKAMIESPOJAN HUIKOPALALEIPÄ

Yksinelävällä aikamiespojalla on etuja, joista ukkomiehet eivät tiedä mitään. Voi ilman räpätystä syödä esimerkiksi voileipää, joka aikaansaa miehessä höveliään mielen.

Näin se käy:
5 paksua ruisleivän siivua
25 kpl metwurstin siivua
5 isoa salaatinlehteä
1 sipuli
¼ tl suolaa
¼ tl mustapippurirouhetta
Voita

Voitele leivän siivut ja lisää salaatin lehti. Lado 5 makkaransiivua salaatin päälle. Siivuta sipulit seitin ohuiksi renkaiksi ja aseta makkaroiden päälle. Lopuksi sirotele päälle hieman suolaa ja pippuria. Ja sit niinko turkulaine sanos: ”Ei olut lainkka olis pahitteks kyytipoikkan”.

Leikittelen joskus yksin ollessani aikamiespoikaa.