perjantai 21. joulukuuta 2018

Laulaja ja takkamuurari - Joulunpunainen liha

LAULAJA JA TAKKAMUURARI

On meitä entisiä kansakoulunopettajia siunaantunut mitä merkillisempiin toimiin. Aika monet musiikkiin. Ilkka Rinne, Juha Vainio, Jukka Kuoppamäki, Arja Koriseva, Pelle Miljoona jne. Paljon myös fiinimmältä puolelta, kuten esimerkiksi Martti Talvela.

Talvela muurautti mökilleen upean avotakan. Tuli palkkaneuvottelujen aika. Takkamuurari totesi: ”Olisiko kohtuullinen palkkio, jos taiteilija esittäisi hänelle vaikka yhden pätkän oopperasta?”

Talvelalla oli vastaus valmiina: ”Ohoh. En tiennytkään, että takan muuraaminen on noin arvokasta!”

 

















Pidämme joulutaukoa 11.1.2019 asti.
Huilimme – ihan vähän.

Perheyrityksemme Herrankukkaro ja Höyrylaiva s/s Ukkopekka siirtää asiakas- ja yhteistyökumppanille suunnatut joulurahatervehdykset Sri Lankan köyhille koululapsille. Lahjoitusrahalla ostamme täältä yhteensä 400 paria koulukenkiä. Ne maksavat ainoastaan 5 euroa pari. Monelle lapselle se on kynnys koulun aloittamiseksi. Jos Sinulta likenee jokin kenkäpari tänne, käy osoitteessa positiivarit.fi/lotushill ja täytä tukijäsenkaavake.

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta vuotta 2019.


Lämpimin terveisin
Intian valtameren Ceylon luodolta
Pohjolan raikkauteen haaveillen
Pentti-Oskari Kangas
Sri Lankan Lotus Hill
avustusjärjestön kiireapulainen
hyppytyöntekijä

”Et voi muuttaa koko maailmaa,
mutta voit muuttaa yhden ihmisen koko maailman”

 





















 

JOULUNPUNAINEN LIHA

Ystäväni jo 60-luvulta, legendaarinen Back to 60's -yhdistyksen perustaja ja yksi musiikin suurista legendoista, rumpali Ande Päiväläinen on jättänyt suuret jalanjäljet. Hän oli perustamamassa 1961 Suomen ensimmäistä kitaraorkesteria, The Strangersia ja musisoi siinä edelleen. Matkan aikana hän on rumputellut Johnnyn, Dannyn ja Pepe Willbergin bändeissä ja monissa muissa. Hänen toimiaan oli myös ”Mestarit lavalla”-kiertue. Minua Ande on auttanut moninaisissa ohjelmien hankinnoissa Vaakahuoneen Paviljongin nostalgiailtoihin.

Mutta nyt Ande on hieman rauhoittunut. Hän elää ja toimii vaimonsa Riitan kanssa Viron Saarenmaalla. Upea ja hieno B&B majoituskohde on vuokrattavissa matkustavaisille. Sopii erinomaisesti ryhmille. Minä tiedän. Olen vieraillut siellä monesti. Kurkkaahan www.metsarabb.ee
Erityisesti mielen ja vatsan pohjukkaan painautui Riitan tekemät aamiaiset ja muu einestarjonta. Aivan uskomatonta. Viime vierailuni yhteydessä sain Riitalta alla olevan reseptin. Sen saatekirje oli hauska. Kuten ruokakin. Annoksen nimi on 'Joulunpunainen liha'. Lohkoperunoita, possun kyljyksiä ja salaattia.

Kyljykset kuorrutetaan ensin fariinisokerilla, peitetään Heinzin ketsupilla ja murennetaan päälle lihaliemikuutio, tilkkanen vettä tai öljyä. Pannaan uuniin 35 - 45 minuuttia 210 astetta. Lohkoperunat normaaliin tapaan, mausteena Provence yrttimauste, öljyä ja ripaus suolaa.

Kun pariskunta rakensi talon 1980 Kirkkonummen Luoman kylään, kylässä oli noin parikymmentä lastensa ikätoveria. Kun huhu levisi, että Päiväläisillä on tänään ruokana 'punaista lihaa', yllättävän moni lasten kaveri halusi tulla leikkimään, joskus heitä oli jonoon asti. Riitta valmistikin aina ylimääräisiä biffejä sen vuoksi, että nälkäisimmät naapureiden kakaratkin tulivat ravituksi. 

perjantai 14. joulukuuta 2018

Lasse Liemola ja Pavarotti - Sallatti

LASSE LIEMOLA JA PAVAROTTI

Pitkäaikainen ystäväni, ”babyface” Lasse Liemola täytti hiljattain 80 vuotta. Juhlan kunniaksi hän saapui perinnettä noudattaen myös Aurajokirantaan Vaakahuoneen suven päättäjäisiin. Meillä oli hauskaa, kuten aina. Edellisenä iltana hän piti Savoy-teatterissa Heinivahon Matin kanssa myös juhlakonsertin. Sain minäkin sinne kutsun, vaikken ihan vielä ole siihen ikään yltänyt. Yritän kovasti kuroa ikäeroa kiinni.

Konsertin jälkeen Lasse kyseli kotona Sirje-vaimoltaan, mitä tämä piti konsertista ja hänen laulustaan.

”Olisin kyllä mieluummin kuunnellut Pavarottia”, vaimo vastasi.

”Niin varmaan. Sen minä uskon. Pavarotti on ollut kuolleena jo kymmenen vuotta. Sitä sinä tietenkin haikailet, että olisit nyt saanut viettää jo kymmenen vuotta iloisena leskenä.”

 

UUTISIA AURAJOKIVARRESTA

Ensi kesänä Aurajokivarressa puhaltaa uudet tuulet. Nimittäin Vaakahuoneen Paviljongin liiketoiminta vaihtaa omistajaa vuoden alusta. Uudet yrittäjät, veljekset Henri ja Kalle Kulmala, ovat vanhoja tuttuja jo vuosien takaa, joten rohkenemme hyvillä mielin luottaa Vaakahuoneen heidän hoiviinsa. Innolla odotamme yhteistyötä uuden kumppanimme kanssa ja mitä ensi vuosi tuo tullessaan.


 














 
SALLATTI


Luit aivan oikein. Se ei ollut lukihäiriöisen kielivirhe, vaan ihan tarkoituksellisesti kirjoitettu alkuperäiseen muotoonsa. Mistä moinen? Minäpä kerron: Olin ottanut talvikotiimme Ceylonin saarelle nipun vanhoja reseptipapereitani. Niitä ajattelin järjestellä ja osan taltioida paremmin.
Nostin nivaskan pöydälle. Kattoflipperin ilmanpyörteessä pieni lappunen leijaili huoneen toiseen päähän. Siinä luki äitini kauniilla käsialalla, kosmuskynällä kirjoitettuna: ”Sallatti”. Kosmuskynä on lyijykynän ja mustekynän eräänlainen välimuoto. Sitä ei voi pyyhkiä kumilla, mutta se kostuessaan leviää kuin muste.
Kyllähän minä nyt Sallatin muistan ja tiedän. Ainakin Vakka-Suomessa ja Raumallakin aikanaan hyvin yleinen perinneruoka. Salaattisekoitusten isoäiti. Muualla Suomessa lienee tutumpi nimi ”rosolli”. Vaimoni kotisedulla fiinimmät vaasalaiset käyttävät samasta tuotteesta nimeä ”sinsalla”. Nimi liene tuunaus ruotsinkielisestä ”sillsallad" nimestä. He kun sekoittivat joukkoon pieniä sillin paloja. Lyökissä, äitini kotisaarella Lyökin Mammakin lisäsi joukkoon joskus myös pieneksi pilkottuja suolasilakan paloja.

Sallatti:
2 punajuurta
2 porkkanaa
2-3 perunaa
Keitetään kypsiksi, kuoritaan ja annetaan jäähtyä. Pilkotaan pieneksi.
Lisätään mukaan:
1 suolakurkku
ja 2 omenaa, jotka myös pilkotaan.
Sekoitetaan kaikki yhteen.

Sitten äitini reseptissä luki: ¼ l kuohukermaa. Se teksti oli yliviivattu. Äitini olikin tullut katumapäälle. Muistan kyllä, että joskus, ainakin jouluna sallattiin tehtiin kastike kuohukermasta ja etikasta sekoitettuna. Joulun punaväri saatiin punajuuriliemestä. Muistot muistavat maun.

Jos joku luulee, että kirjoittelen näitä reseptejä vain huvin vuoksi ja lähettelen ilmaiseksi kymmenille tuhansille lukijoille, voivat pettyä. Teen sen kahdestakin muusta syystä: Kerään ja palautan muistoja niiltä ajoilta, jolloin ruokanautinnot olivat peräisin puhtaasta luonnosta. Pääasiassa luonnossa kasvaneita. Metsän ja meren viljaa. Siksi sienet, marjat, juurekset, hunaja ja erityisesti kala ovat minulle erityisen mieluisia raaka-aineita. Ja kun yksinkertainen olen luonnoltani, muistiini tarttuu yksinkertaiset valmistustavat. Kun nuoteilla säveltäminen on jäänyt silleen, säveltelen mieluisasti joskus erilaisilla raaka-aineilla. Tekeminen on mukavaa puuhaa.

perjantai 7. joulukuuta 2018

Sillirekka jumissa - Graavi sitruunakuha

SILLIREKKA JUMISSA

Vielä muutamia vuosia sitten Herrankukkaron naapurissa pakattiin ja jalostettiin silliä. Suomen kuuluisin Saukko-sillilaivasto piti tukikohtanaan Röödilän lahtea. Ja rannalla toimi Saukko-sillitehdas. Nimi muuttui vuosien mittaan. Boy-sillit, Abba jne. Kunnes muutama vuosi sitten se loppui. Nyt siellä valmistetaan suomalaista ”shamppanjaa”, omenakuohuviiniä.

Perinteiseen tapaan keväisin silli tuotiin laivoilla Röödilän satamaan. Silloin pidettiin kunnon juhlat. Perinteet jatkuvat edelleen. Viime keväänäkin orkesterini musisoi, ja vieraat saivat ilmaiseksi syödäkseen silliä ja uusia rymättyläläisiä perunoita. Kauimmaiset olivat tulleet autolla Porista saakka. Kannatti kuulemma, kun oli niin halpaa.

Silliä ei tuotu enää laivoilla. Jo vuosia kuljetus on hoidettu rekka-autoilla. Siitä tämän tarinan aihe: Vuosia sitten korkea sillirekka oli jäänyt jumiin Naantalin Kuparivuoren tunneliin. Norjalainen kuljettaja soitti hädissään Ruuskan Matille Rymättylän sillitehtaalle ja pyysi neuvoa.

”Koetahan päästää renkaista suurin osa ilmoja pois, niin eiköhän se sitten onnistu”, vastasi Matti.
”Ei voi auttaa”, totesi norjalaiskuski hädissään.
”Miksei? Yritä edes.”
”Ei se voi auttaa, koska rekka on kiinni katostaan.”

 




















Positiivareiden tenavatarina

JULKKIS
Milja näki paikallisessa lehdessä oman seurakunnan kirkkoherran kuvan. Äiti kysyi Miljalta tunteeko hän kuka kuvassa on? "Kirkonkylän Jumala", tiesi tyttö. –Täti

 
















GRAAVI SITRUUNAKUHA

Ainekset:
1 iso kuhafilee. Mielellään merikuhaa. Järvikuha 2 vrk pakkasessa ensin.
1 iso sitruuna
1 pienehkö sipuli
1 rkl merisuolaa
2 rkl soijakastiketta
rouhittua mustapippuria

Sirottele suola ja mustapippuri fileen päälle ja sivele sitruunamehun ja soijan sekoitus pinnalle. Laita lopuksi ohuet sipulirenkaat, tilli sekä sitruunakuoret päälle.

Kiedo tiiviiseen paperipakettiin (voipaperi tms), anna maustua tunnin ja leikkaa siivuiksi. Keitettyjen perunoiden kanssa aika ytyä tai ruisleivän ja voin päällä huikopalaksi.

tiistai 27. marraskuuta 2018

Mustasukkainen heila - Pihlajanmarja-ananashilloke

MUSTASUKKAINEN HEILA

Taivassalolainen koulukaverini Lähteenmäen Markku oli kovasti tyttöjen mieleen. Häntä vaan harmitti kun ne omi niin ittellensä, vaikka vasta seurusteltiin. Luokkakaverinsa Pirjokin motkotti hänelle, kun joskus tanssien jälkeen takin olkapäässä oli mustia pitkiä hiuksia. Ja siitähän metakka nousi, kun hiukset olivatkin vaaleita. Onko joku blondi ollut nyt vuorostaan kierroksessa, tivasi Pirjo. Kun sitten vähään aikaan hiusjäänteitä ei Markun olkapäiltä löytynyt, totesi Pirjo, että taidat olla rauhoittunut. ”Em mä mittä rauhottunu ol. Ny on kiarrokses yks klanipää”, totesi Taivassalon Don Juan.

Taivassalon Kustavin yhteiskoulun takapihalla Markku veteli King Bostonista sauhuja välitunnilla. Luokanvalvoja sattui paikalle ja totesi: ”Eikö Markku olisi parempi kun panisit Jäniksen papanoita suuhusi?” ”Se on vähä sillai, ett mist kukin tykkää”, oli Markku todennut. 

 

















POSITIIVAREIDEN TENAVATARINOITA

OTETAAN UUSIKSI
Lauloin illalla tyttärelleni sängyssä. Hetken päästä viisivuotias sanoi kannustavasti: "Yskäses äiti vähän jos se kuulostais sitte paremmalta". -M-L


 


















PIHLAJANMARJA-ANANASHILLOKE

Ainekset:

3 dl pihlajanmarjoja
1 iso tlk säilykeananaspaloja
1 kpl tuoretta punaista chiliä
1/2 kpl sipulia
2 kpl valkosipulinkynttä
1 rkl tuoretta inkivääriä (raasteena)
1 tl currya
1/2 dl omenaviinietikkaa
2 dl sokeria
3 dl vettä

Huuhtele pihlajanmarjat huolellisesti. Hienonna chili, kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulit sekä raasta inkivääri.

Laita kaikki ainekset kattilaan ja keitä seosta hiljalleen, kunnes se sakenee, vähintään puoli tuntia. Tarvittaessa voit lisätä vettä. Purkita hilloke heti kuumana kuumennettuihin, puhtaisiin purkkeihin tai nauti heti. Tämä herkku sopii hyvin vaikka erilaisten mausteisten ruokien tai juustojen kanssa.  

perjantai 16. marraskuuta 2018

Centraali-Santra - Kala-juusto-sienipaistos

CENTRAALI-SANTRA

Silloin kun maaseudulla oli vielä manuaaliset keskukset, Routamaan Hessu soitti Rymättylän keskukseen, jossa välittäjä vastasi. Hessu saman tien unohti, mihin pitikään soittaa. ”Yhdistätkö- tonne, tonne….. no helvetti.”

”Ei sinne pääse vielä puhelimella”, kuului Centraali-Santran rauhallinen ääni.



















PÄIVÄN PORILAINE

Kun porilainen tapaa toisen porilaisen: Kato, eläks sääki viä? Joo, näytät sääki siin kituva.

 















KALA-JUUSTO-SIENIPAISTOS

Pohja:
Pieneksi pilkottua puhdasta kalaa n. 400 gr
1 kananmuna
1 dl korppujauhoa
2 dl vettä
rouhittua mustapippuria
(Päälle: Juustosiivuja)

Sekoita ainesosat kulhossa juustoa lukuunottamatta. Painele käsin uunipellille leivinpaperin päälle isoksi, koko pellin levyiseksi laataksi. Lisää päälle juustosiivut. Valmista sitten täyte.

Täyte:
Sienihakkelusta 250-300 gr
0.5 dl paahdettua sipulirouhetta (saa valmiina - tiedän, kun käyn joskus grillissä)
1 dl korppujauhoa
2 dl vettä
1 tl merisuolaa
1 rkl hunajaa

Sekoita täytteet keskenään ja levitä pellille pohjan ja juustosiivujen päälle. Kääri rullaksi. Laita uuniin 180 asteeseen noin tunniksi kypsymään. Voit myös kääriä rullan folioon, jolloin paistoaika pitenee, mutta paistoksesta tulee pehmeämpää.

Ota rulla uunista ja leikkaa siivuiksi lautaselle keitinperunoiden tai keitettyjen porkkanoiden/punajuurien kera. Salaattikin toimii, jos sillaiselta tuntuu.


 

Resepti tulostettavassa muodossa
    

perjantai 9. marraskuuta 2018

Lakko - Helppo kalan kastike

LAKKO

Olen sillä lailla raukka, etten ole politiikassa näkyvästi mukana. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Mutta kun en jaksa enkä ehdi. Arvostan niitä, jotka tekevät sen puolestani. Siksi äänestän.

Tarkastelen yhteiskuntaa rajoitetusti. Haluan löytää elämästä positiivisia asioita niin paljon kuin mahdollista. Onhan politiikassakin niitä. Esimerkiksi demokratia. Tässä pari tositarinaa demokratian toimivuudesta:


1. Talvikodissamme Ceylonin saarella ei ole tähän mennessä ollut liiemmälti lakkoja. Ainoastaan kerran 26 vuoden aikana olen havainnut lakon. Pankkilakon. Viime talvena olimme menossa pankkiin hakemaan rahaa köyhän viidakkokylän lapsille hankittavia koulukenkiä varten. Virkailijat istuivat normaaliin tapaan palleillaan.
- Arvoisa Mahattaja (paikallisessa kielessä ”Sir”) me ei anna teille rahaa nyt.
- Miksi ei?
- Koska on lakko.
- Lakko. Miksi?
- En minä vaan tiedä.
- Tiedätkö, mitä lakko tarkoittaa?
- Sitä, että Mahattaja ei saa rahaa.
- Kuulehan! Lakossa ollaan sen vuoksi, että Sinä saisit parempaa palkkaa.
- Ai. Hieno juttu. Tykkään lakosta.

Menin seuraavana päivänä uudelleen pankkiin, koska kenkienjakotilaisuus oli samana päivänä. Sama virkailija istui pallilla ja viittoi minut paikalle.
- Mahattaja. Tänään saatte rahaa.
- Mitä? Loppuiko lakko näin lyhyeen?
- Kyllä. Olin lakossa eilisen päivän. Tänään aamulla huomasin, että minulle ei ollut tullut lisää rahaa. Ei lakosta ole mitään hyötyä. Siksi minä annan Mahattajalle rahaa tänään. Koska se ei ole minun rahaa, vaan pankin rahaa.

Vielä saman päivän illalla lähes 500 köyhää koulutyttöä tepasteli kotiin uusilla koulukengillään. Mahattajakin oli onnellinen.

2. Vuosikymmeniä sitten Turussa Wärtsilän telakalla oli lakko. Valmistumaisillaan oli laiva Neuvostoliittoon. Tilaajan edustaja saapui paikalle lakon aikana. Telakan johtaja valitteli tapahtunutta, ja kertoi lakon olevan osa demokratiaa. Vieras alkoi arvostella telakan johtajaa: Kyllä te suomalaiset olette tyhmiä. Meillä Neuvostoliitossa jos tulee lakko, otamme leipäkorit pois. Siihen loppuu lakko.

 



















UUSI KIRJA ON TÄÄLLÄ

Huomenna 10.11.2018 julkaisen Onnellisen miehen tarinoita -kirjasarjani kahdeksannen osan. Mukana on tuttuun tapaan 44 tarinaa Heikki Aron piirtämillä kuvilla. Osa niistä jopa ennen julkaisemattomia. Sopivan kokoinen ja kevyt kirja sopii hyvin lahjaksi itselle tai ystävälle. Hintakin on vain 9,95 €

Kirja on nyt tilattavissa:

  

 

















HELPPO KALAN KASTIKE

Tässäpä helppo ohje tarjottavaksi kalaruokien kanssa.

Ainekset:

1 dl ruokaöljyä (rypsiöljy sopii erinomaisesti, koska sitä ei kuumenneta)
2 sitruunan mehu ja kuoret raastettuna tai ½ dl tyrnimehua. Parasta olisi kokonaiset tyrnimarjat kuorineen murskattuna
3 rkl hunajaa (tai sokeria, jollei ole – kannattaa hankkia)
8 valkosipulin kynttä pieneksi pilkottuna tai murskattuna

Ainesosat sekoitetaan hyvin ja tarjotaan kylmänä tai lämpimänä.

Sopii kaikenlaisen kalan kanssa. Keitetty peruna on paikallaan tasoittamassa vahvaa makua. Mutta on hyvää, jos sen tekee niin, että naapurikin sen tuoksusta tuntee. 

  
Resepti tulostettavassa muodossa 

perjantai 2. marraskuuta 2018

Tekoälypuhelin - Halloveeniherkkua

TEKOÄLYPUHELIN

Sain olla mukana Turun Kauppakamarin tekoälyseminaarissa. Huh! Mielenkiintoista ja myös pelottavaa. Olen myös sillä lailla rikas, että olen elänyt maailmassa huikean teknisen kehityksen ajan. Sille ei vaan näy loppua. Kyllä tämä minulle jo riittäisi.

Istuimme jälleen Naantalin Vanhankaupungin rannassa Tulosen Pakin kanssa aamukaffeella. Kerroin hänelle seminaarin sisällöstä. Yhtä pöllähtäneitä olimme molemmat. Kävimme huru-ukkomaisen keskustelun:

- Kuules Paki! Minäkin hankin tekoälyä. Ostin tekoälypuhelimen.

- Älä! Miten se tekoäly ilmenee?

- Tekoälyssähän laite toimii oma-aloitteisestikin ottaen huomioon ympäristön ja muuttuneet olosuhteet.

- Oletko sinä huomannut tällaisia toimintoja siinä tekoälypuhelimessasi?

- Kyllä. Pudotin eilen laitteen Herrankukkaron kalastajatilamme rantalaiturilta mereen. Kesti tovin, ennen kuin löysin sen. Ja toden totta. Tekoälypuhelin näytti osaamisensa. Näyttöruudussa luki aivan selvästi: ”Haen verkkoa”.

 


















KAIKKI OIKEASSA:

Kerroin viime kirjeessäni, että Orvokki Itä oli Reini Helismaan salanimi. Sain useita kommentteja lukijoitani, jonka mukaan se olikin Toivo Kärjen salanimi. Onhan molemmissa nimissä samat kirjaimet. Fakta on se, että molemmat heistä käyttivät muiden salanimien ohessa Orvokki Itää omanaan. Helismaa sanoituksissa ja Kärki sävellyksissä. Tämä on esimerkki siitä, että vaikka ollaan eri mieltä asiassa, molemmat ovat oikeassa. Jippii konsensus.

 




















HALLOVEENIHERKKUA

Kurpitsa. Tuo muhkea vanhanaikainen herkku, joskus jopa eksoottinenkin. Aika lailla unohdettu myös. Siksipä annamme sijaa toisenlaiselle ruokavaihtoehdolle. Koska viimeksi olet syönyt kurpitsalaatikkoa? Etkö muista? Tee tämä, niin takuulla muistat – pitkään ja hyvällä.
Vinkki: Koverra vain kurpitsan sisältö ja jätä kuoret jäljelle. Niistä saat hienot kynttilälamput Halloween-tyyliin. Sen aika on juuri nyt.

Kurpitsalaatikko

¼ talvikurpitsaa
1 dl siirappia
½ tl muskottipähkinää
1/4 tl valkopippuria
½ tl suolaa
1 dl ruokakermaa
4 kananmunaa
1 dl ruisjauhoja

Keitä kurpitsaa noin 20 minuuttia kunnes se on kypsää. Soseuta sauvasekoittimilla ja lisää mausteet, kerma ja ruisjauhot. Vähän jäähtyneeseen seokseen lisätään kananmunat kunnolla sekoittaen. Kaada seos uunin kestävään vuokaan ja paista 175 asteessa noin 40 minuuttia.
 



ONNELLISIA UUTISIA

Onnellisen miehen tarinoita -kirjasarjan kahdeksas osa julkaistaan 10.11.2018.

Mukana myös uusia, julkaisemattomia tarinoita!
 
Kirja on ennakkotilattavissa: