perjantai 24. marraskuuta 2017

Arvokas nimmari - Sinappismetanalohi

ARVOKAS NIMMARI

Muistuupa mieleeni hauska tapahtuma 60-luvulta. Orkesterini suosio alkoi kasvaa ja minultakin pyydettiin joskus nimmareita. Muutkin kuin pankinjohtajat vekseliinsä.

Vehmassalmen lavalla takahuoneeseen saapui nätti nuori tyttö, jolla oli 5 paperinpalaa ja kynä. Hän pyysi nimikirjoitustani kaikkiin viiteen paperiin. Kun ihmettelin, miksi hän tarvitsee näin monta nimmaria, hän totesi iloisena: En minä näitä itselleni. Kun koetan vaihtaa yhden Seppo Kulmalan nimmariin. (Hanuristi ja myöhemmin mm. Auraviihteen ja Seinäjoen tangomarkkinoiden voimahahmoja)

Huvittuneena kirjoitin viisi nimikirjoitusta. Vaan vieläkin ihmettelen, että Kulmalan Sepon??

Arvokas nimmari 24.11.17

 
REPSIKAN PAIKKA VAPAANA
Perustelin kuusivuotiaalle tyttärelleni miksi pitäisi ostaa uusi auto. Kerroin, että nyt kuluu bensaa paljon enemmän kuin vähäpäästöisen auton omistavalla ystävälläni. Kerroin paljonko maksaa jos ajan vaikkapa Turusta Poriin ja paljonko ystäväni maksaa samasta matkasta. Tytär mietti hetken ja sanoi ihmetystä äänessään: "Jos te kerran molemmat ootte Poriin menossa, niin miksi ette voi mennä sinne samalla autolla?"
-Tuire

Lisää tarinoita lasten suusta: www.positiivarit.fi

Sinappismetanalohi 24.11.17
SINAPPISMETANALOHI
Kun olen tällainen harrastelijakokki ja ruokasäveltäjä, kehtaan tunnustaa, että yksi lempimausteistani on sinappi. Dijonsinappi on tarpeeksi makeaa makuuni. Mutta kun olen avustusehtävissä talvisaarellani Ceylonilla, suuri haikeuteni kohde on suomalainen sinappi. Anteeksi vaan tamperelaiset - turkulainen sinappi.

Kun veivät Turun sinapin valmistuksen Puolaan, siirryin Pansion laivastoaseman viereen. Aura-sinappi on niin samankaltainen, etten niitä sokkotestissä erota. Ystäväni kun talvisin saapuvat saarellemme, luokittelen sen mukaan, paljonko heillä on tuliaisena ruisleipää, sinistä lenkkiä ja Auran sinappia. Niin että tällainen gourmetmestari täällä touhuaa. Kokeilehan tätä reseptiä, saatat pudota samalle ruohonjuuritasolle kuin minäkin. Mutta siellä maistuu.

Ohje neljälle:
n. 1 kg ruodoton lohifilee
100 gr smetanaa
3 rkl Auran sinappia (vihreää tai punaista)
3 rkl hunajaa
1 sitruuna
merisuolaa
mustapippurijauhetta

Viillä lohifileeseen 1.5 cm välein viiltoja puoleen väliin fileen paksuudesta. Ripottele suola ja mustapippuri päälle. Laita uunivuokaan 200 asteesen n. 15 minuutiksi. Sekoita kulhossa smetana, raastettu sitruunan kuori ja sitruunamehu, hunaja, suola, pippuri ja sinappi.
Nosta uunivuoka uunista ja sivele edellä oleva massa lohifileen päälle. Laita takaisin uunin noin 10 minuutiksi. Tarjoa salaatin tai perunoiden kera.
 


s (142 x 131)

Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen

perjantai 17. marraskuuta 2017

Yö pariisilaishotellissa - Toisenlainen perunamuusi

YÖ PARIISILAISHOTELLISSA

Olen aikamoinen kielivirtuoosi. Puhun yhdeksää kieltä. Mutta ymmärrän vain yhtä. Sitäkin nykyään vaimoni mielestä heikonlaisesti.

Ranskan kieli on jäänyt kummajaiseksi, vaikka aikanaan levytimme menestyskappaleen "Söteem" eli "syteen sinne syteen tänne".

Numeroista on mieleeni tarttunut vain yksi luku. Yhdeksän. Ranskaksi "neuf".

Kun varaan Pariisista hotellin, yritän saada huoneen numeroltaan 99. Miksikö? Kun tuo neuf lausutaan "nöf". Yöllä kun tulee Punaisesta Myllystä hotelliin ja pyytää ovimieheltä huoneen avaimen, on niin helppo huokaista vain, että "nöf nöf".

Yö pariisilaishotellissa 17.11.17

Lasten suusta totuuden kuulet
JÄNNITTÄVÄ MENU
Päiväkodissa tutustuttiin eri maiden ruokakulttuureihin. Kysyin illalla Miljalta mitä he olivat tänään syöneet? Hän vastasi, että jotain sellaista seksiruokaa. Asiaa pohdittuamme selvisi, että kyseessä oli ollut Tex-Mex-päivä.
-Tea
175 (800 x 600)
TOISENLAINEN PERUNAMUUSI
Perheenäidillä (tasavertaisuuden aikana pitänee sanoa kaiketi ”perhehenkilöllä”) on useasti ongelmia miellyttääkseen lapsia kalan syömiseen.

Perunamuusi toimii aina. Jospa käytetään sitä kuljettimena. Vaivihkaan. Tässä yksi mahdollisuuksista:

Perunoita tarpeellinen määrä
Kylmäsavulohta pilkottuna sopivasti
Voita muutama nokare
Maitoa liraus
Vähän hunajaa
Hieman puristettua sitruunan mehua

En määrittele tarkkaan määriä, kun tässä on nyt makuasioista vahvasti kyse. Määräävänä tekijänä on kylmäsavulohi. Muut ovat mausteina.

Valmista tarvittava määrä perunamuusia. Keitetyistä perunoista, nokareesta voista ja tilkasta maitoa. Muusaa niin, että jäljelle jää pieniä ”knöölejä – pahkuroita” että erottuu kaupan muusista ja on hieman pureskeltavaakin.

Leikkaa veitsellä tosi pieniksi paloiksi kylmäsavulohta. Puoli senttiä kanttiinsa.

Sekoita muusiin nämä kylmäsavulohen palaset, lisää ruokalusikallinen hunajaa sekä puolikkaan sitruunan mehu. Sekoita hyvin. Ennen tarjoilua voit pikaisesti lämmittää sen vielä kattilassa. Mutta varo, ettei pala pohjaan. Ei tarvitse lisukkeita. Salaatit sopii kyllä hyvin tomaatin ja kurkkujen kera. Ja kun mielikuvitus taas ottaa harppausaskeleen, voit kylmäsavulohen korvata savukalan paloilla. Hyvää on sekin.


s (142 x 131)

Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen

perjantai 10. marraskuuta 2017

Liian pitkään aviossa - Uunisilliä

LIIAN PITKÄÄN AVIOSSA

Muistuupa mieleeni nuoruudenajaltani isäni kertoma tarina kalantilaisesta Hauhonmäen vanhasta papasta.

Pappa oli 85 vuoden ikäinen, kun hän erosi vaimostaan. Pitäjän pappi siinä Hauhonmäkeä torumaan: "Oliko tämä nyt viisasta, kun olitte jo 66 vuotta olleet avioliitossa ja nyt sitten elämän ehtoopäivillä otatte eron?"

"Liika on liikaa", totesi Hauhonmäen pappa.

Liian pitkään aviossa 10.11.17

Bonus perjantaireseptin lukijoille: Tenavatarinoita
 
Tästä lähin julkaisen kirjeissäni elämän eliksiirejä. ”Lasten suusta totuuden kuulet”

Ystäväni ja yhteistyökumppanini Juhani Töytärin toimittamassa Positiivareiden Ajatusten aamiaisessa on julkaistu tenavatarinoita jo vuodesta 1999 alkaen.

Palvelu on maksuton ja tarjoillaan kunakin arkipäivänä. Tilaukset: https://www.positiivarit.fi/ajatusten-aamiainen/

Tästä se lähtee. Ole hyvä:

ANNI ARVAILIJA

Viisivuotias Anni tutkiskeli keittiön pöydän ääressä naistenlehden kuvaa, jossa oli iäkkäitä naisia. "Vanhoista tulee aika ryppyisiä", hän totesi. "Niin, vanhempana iho ei ole enää niin kimmoisa," sanoin. Anni katseli minua hetken ja tokaisi: "Sinustakin taitaa sitten vanhempana tulla sellainen ryppyilijä?"
-L.L.

Uunisilliä 10.11.17
UUNISILLIÄ
Kotopitäjämme Naantalin Rymättylä on taatusti Suomen kuuluisin kalapitäjä. Se on myöskin kuuluisin sillipitäjä. Vain muutaman kivenheiton matkan päässä Herrankukkarosta sijaitsee Röölän kala- ja sillisatama. Siellä on huikeat kalan perinteet. Sillin jalostus lopetettiin jokin aika sitten. Onneksi toimeliaat paikkakuntalaiset kokosivat vanhaa sillikauden rekvisiittaa ja niin meillä on nyt Sillimuseo Dikseli. Sen nimi juontuu rautatyökalusta, jolla avattiin sillin puutynnörit.

Silli on jostain kummasta syystä ollut suomalaisille merkittävä kausiherkku. Sillitehtaallakin oli kaksi sesonkia vuodessa. Ennen Juhannusta ja ennen Joulua. Muu aika olikin sitten hiljaisempaa. Saukon sillilaivasto piti ankkuripaikkana naapurilahteamme aina 1976 vuoteen asti. Sen jälkeen sillilaivat toivat rasvasilliä Norjasta ja Islannista suoraan Röölän laituriin. Upea perinne on kesäkuun toisena lauantaina pidettävä tapahtuma, jossa ilmaiseksi tarjotaan vieraille silliä ja uutta perunaa. Niin rymättyläläistä kuin olla ja voi.

Uunisilli on ympäri vuoden valmistettava ja nautittava herkku. Tässä ohje:

2 rasvasilliä fileinä
3-4 keitettyä perunaa
2 sipulia viipaloituna
3 kananmunaa
maitoa
tillinippu
voita

Liota rasvasillit vedessä tai maidossa useita tunteja. Jos ne ovat vähänsuolattuja, riittää 1-2 tunnin liotus. Aseta pilotut sillifileet ja perunaviipaleet rinnakkain voilla vuoideltuun vuokaan vierekkäin. Lisää sipulin palat. Kaada päälle munamaito (puolet munia ja puolet maitoa sekoitettuna) Paista unissa 220 astetta 35 minuuttia. Lopuksi pilko tilli päälle.

On melkoisa aamupala sellaisenaan. Muuna aikana keitettyjen perunoiden ja ruisleivän kanssa.
 


s (142 x 131)

Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen

perjantai 3. marraskuuta 2017

Soittajien hauska moka - Valkoviinikala

SOITTAJIEN HAUSKA MOKA

Olen vuosikymmenten aikana käynyt vakoilemassa pienten risteilyvarustamojen toimintaa ympäri maailmaa. Pohjoismaista poiketen ne ovat jokiristeilyjä. Kun ei ole saaristoa. Niin ei ole saaristoristeilyjä. Mutta monet jokiristeilyt ovat upeita. Mm Portugalissa Ouro-joen viiniristeily. Pariisin Seine-risteilykin oli mallikas. Koska se jäi unohtumattomasti mieleeni, kerron siitä:

Saapuessamme laivaan, pöydät oli plasheerattu valmiiksi ja hovimestari opasti meidän paikalle. Huomasin, kuinka hän ihan ohimennen vain kysäisi, että mistä kaukaa vieraat ovat. Kyllähän te tiedätte, kuinka meikäläisten kansallis- ja omanarvontunto nousee, kun saamme sanoa Finland. Huomasin, että hovi teki muistiinpanoja siirtyessään seuraavaan pöytään. Kuulimme kyllä, mistä he olivat. Heja Sverige kaikui laivasalongissa niin, ettei keltään jäänyt huomaamatta pöytäseurueen kotimaa.

Risteily alkoi ja ruoat tuotiin pöytiin. Laivaorkesterina toimi viulisti ja hanuristi Duo. Ja hyvä olikin. He siirtyivät pöydästä toiseen sanomatta mitään. Aloittivat soitannan. Yhden musiikkiesityksen siitä maasta, josta hovimestari oli heitä informoinut. Hieno ele. Ja asiakkaat tykkäsivät. Muutaman viinin jälkeen monella oli tippa silmässä. Kaukana kotoa.

Seuraavaksi taiteilijat siirtyivät naapuripöytämme ruotsalaisten viereen. Ja niin alkoi railakkaasti ja ihan oikein soitettu ” Säkkijärven polkka” Missä lienee infokatkos ollutkaan. Naapurimme menivät täysin hiljaiseksi. Vaan emme me. Aloitimme sellaisen tahdin lyönnin jaloilla ja käsillä, ettei paremmasta väliä. Olisitte nähneet ruotsalaisten ilmeet. Olisitte nähneet soittajien hämmentyneet ilmeet. Soitto loppui ja taiteilijat siirtyivät vähin äänin meidän viereemme. Viulisti kysyi hätääntyneenä, että soittivatko he äsken väärän kappaleen? Kyllä. Se ei ollut ruotsalainen. ”Sanokaa äkkiä joku ruotsalainen kappale, niin soitamme sen.” ”Jänis istui maassa torkkuen, torkkuen….” Mutta eiväthän he sitä osanneet. Taiteilija sitten hätääntyneenä kysyi, mistä kaukaa me olemme. Ettei toistuisi äskeinen sekaannus. Kerroimme että Suomesta. Ja niin alkoi jälleen riemullinen Säkkijärven polkka. Soittivatpa vielä pari värssyä ylimääräistäkin kun vauhtiin pääsivät. Viimeisten värssyjen aikana koko salongin muidenkin pöytien asiakkaat alkoivat rytmikkäästi taputtaa. Olivat oppineet kappaleen sen illan aikana. Voin kertoa, että meno oli infernaalinen. Henkilökuntakin laski tarjottimensa aja aloitti hurjan tahdituksen. Sen kun olisi saanut nauhalle.

Risteily meni mainiosti ja meillä oli niin hauskaa kuin olla ja voi. Koko illan. Ruotsalaiset kyyläsi meitä koko ajan meitä. Ei hymyn häivääkään. Pois lähtiessäni annoin muusikoille normaalin tippirahan ja pelkästään sympatiasta vielä toisen samanlaisen perään ja huikkasin ruotsalaisporukalle, että tämä on heidän puolestaan. En jäänyt katsomaan taakseni, kun piti kiiruhtaa taksille.

Soittajien hauska moka 3.11.17
 
ANNA ISÄLLE TOISENLAINEN LAHJA!

Lahjoita isälle tai itselle hauskoja lukuhetkiä uutuuskirjojeni parissa, vain 9,95 € hintaan.
Onnellinen mies - osa 7
 
Onnellisen miehen tarinoita 7


 

Kalahullun päiväkirja
 
Kalahullun päiväkirja etukansi

Valkoviinikala 3.11.17
VALKOVIINIKALA
Neljälle:

- 2 dl valkoviiniä
- 4 kalan fileetä a`150-200 gr
- 1 sitruunan mehu
- 3 rkl sinappia - mielellään Dijon
- 3 rkl kapriksia
- 1 tl suolaa
- 1/4 tl mustapippuria
- 1 dl voita
- silputtua tilliä

Laita uuni 220 asteeseen. Sulata voi kattilassa. Lisää kattilaan valkoviini, kaprikset, sinappi ja sitruunamehu. Lisää vielä tillisilppu, suola ja pippuri ja sekoita. Laita kalat uunivuokaan nahka alaspäin ja kaada kastike päälle. Anna olla uunissa 15-20 minuuttia riippuen kalan paksuudesta.

Vinkki:

Kala voi jäädä paistamisen jälkeen hitusen raa-aksi. Peitä vaikka aluminifoliolla se hetkeksi, koska vetäytyessään se kypsyy vielä hetken. Liiallinen paistaminen helposti kuivaa kalan. Silloin on sen mehevyys menetetty. Mikään kala ei ole liian kuiva itsessään, jollei sitä valmistuksessa kuivata. Kukaan ei pidä kuivasta kalasta. Jos haluat varman päälle ”kuivatonta” kalaa, höyrystä se.
 


s (142 x 131)

Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen