perjantai 8. syyskuuta 2017

Laiska Hevosmies - Paistettua maksaa

LAISKA HEVOSMIES
Oletteko kuulleet, mikä on laiskan hevosmiehen merkki?
Laiska hevosmies ei ratsasta samana päivänä kun satuloi hevosen. Et ole kuullut vai? En minäkään.
No nyt kuultiin molemmat samalla kertaa.
Laiska hevosmies 8.9.17

Paistettua maksaa 8.9.17
PAISTETTUA MAKSAA
Ei maksa vaivaa. Ei ainakaan minulla. Maksaa on tarjolla ravintoloissa hyvin niukalti. Kysyntähän ratkaisee.

Maksa on raaka-aineena halvempaa kuin makkara. Terveellistä ja hyvää, kun sen vain oivaltaa. Ennakkoasenne on suurin este. Keskiajalla Ruotsin Hovissa kuninkaalliset söivät kalasta kaiken muun kuin lihan. Liha annettiin rahvaille. Erityisen arvostettua oli kalan maksa. Kun aikanaan isäni isoisäni kanssa kalasti Lyökin kalaisilla vesillä Uudenkaupungin ulkosaaristossa, isoimmista kaloista, kuten taimenesta ja lohesta otettiin maksa visusti talteen. Se keitettiin miedossa suolavedessä. Nautittiin kylmänä siivutettuna näkkileivän päällä. Silloin nassikat tykkäsivät siitä.

Kävimme Back to the Sixties risteilyllä ja laivan carte ravintolassa oli tarjolla paistettua vasikan maksaa. Olihan hyvää. Naapuripöydässäkin sitä syötiin. Totesivat, että onhan harmi, että sitä on tarjolla tosi harvoin. Maksanystävät ovat kuulemma oma lukunsa. Harmi sekin, että se luku ei ole suuri. Niin on hyvää ruokaa tämä maksa. Jollet usko, kokeile:

Tuoretta maksaa
Sipulia
Puolukkasurvosta
Voita paistamiseen
Hienoa merisuolaa
Kermaa

Leikataan maksa noin sentin siivuiksi. Ruskistetaan nopeasti voissa, ei liian kuumassa, eikä liian pitkään. Lisätään hienoa merisuolaa. Nostetaan syrjään. Lisätään pannulle voita ja hakattua sipulia, annetaan freesaantua pari minuuttia ja lisätään kermaa. Keitetään pikkuhiljaa kokoon ja sekoitetaan joukkoon puolukkasurvosta. Lopuksi lisätään valmiiksi ruskistetut maksan palat. Kiehautetaan ylös.

Lisukkeeksi perunamuusia, johon on sekoitettu hieman kardemummarouhetta. Sekä etikka/suolakurkkulaivoja (Pituus-suuntaan halkaistuja. Ukkopekan edesmennyt konemestari kieltäytyi eräänä keväänä syömästä seisovasta pöydästä. Syynä oli se, ettei siellä ollut entisten vuosien mukaan etikka/suolakurkkulaivoja. Siivutetut kuulemma eivät maistuneen läheskään niin hyviltä. Ihminen syö silmillään.)

Makutottumusten niin odottaessa, lisää vielä hieman puolukkasurvosta. Puolukka on yksi Suomen hienoimmista maustemarjoista. Se hakkaa chilin ja muut marakatinmausteet mennen tullen. Huomaatko, ettei tarvita edes pippuria. Ollaan omillamme vaan. Suomi on mausteiden upea maa. Kun sen vain oivaltaa.
Resepti tulostettavassa muodossa.
s (142 x 131)
Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti