perjantai 29. syyskuuta 2017

Halla-Aho Lennossa - Puolukkatorttu

HALLA-AHO LENNOSSA

Tämän tarinan olen kertonut kirjeessäni vajaa 10 vuotta sitten. Jostain merkillisestä syystä se palautui mieleeni aika ajankohtaisena. Jokainen voinee miettiä perustettani. Kunhan luette ensin.

Muutin 1968 Tampereelle. Menin töihin legendaariseen Viihdeohjelmat Oy:öön. Se oli ohjelmatoimisto, jonka suojiin löytyi ja tuli lähes kaikki sen aikaiset kevyen musiikin tähdet ja muusikot. Olavi Virta, Paula Koivuniemi, Markku Aro, Irwin, Eino Grön, Danny, Johnny, Kirka, Taisto Tammi, Katri-Helena, Sammy Babitsin, ym. Ihan kaikki. Johtajina olivat Pauli Lehtinen, sikaria tuprutteleva suhdetoimintamies ja Tauno ”Tappi” Suojanen, legendaarinen, uskomaton duraselli. Loppumaton idealähde. Hauska ja mukava mies. Vahva persoona. Managerikuningas oli hänen laulamansa levyn nimi, jota orkesterimme sai säestää. Taustapuolella singleä Takku lauloi Irwinin säveltämän SÄKYLÄN SIIRIN, josta tuli Säkylän varuskunnan tunnuslaulu vuosiksi. Viihdeohjelmien keskusneiti Ulla-Riitta Raitamaa ( joka sittemmin siirtyi rekkakuskiksi) vastasi kerran puhelimeen kun soittaja kysyi, saako puhua Lehtisen tai Suojasen kanssa. Ulla-Riitta töksäytti sarkastiseen tapaansa: ”Et saa!” ” Miksen saa? ” ” Et saa, kun Lehtinen on kaupunkisa ja Suojanen juovuksisa”.

Oman orkesterin myynnin ohessa järjestin kiertueita, ja myin muita artisteja. Tulin taloon samanaikaisesti mm. Paula Koivunimeen kanssa. Työkaverinani oli niinikään persoonallinen kaveri, nimeltään HALLA-AHO. Pohjanmaalta, Hoiskon Seurojentalon entinen tanssienjärjestäjä. Hän sai pojan, ja keskusneitimme Ulla-Riitasta tuli hänen kummitätinsä.

Halla-aho oli rempseä kaveri. Lempinimeltään YLLI. Hyvä ja hauska suustaan. Ja sanoi asiat just niin kuin ne olivat. Eikä sisällöstä neuvoteltu. Meistä tuli hyvät kaverit. Luppoaikana Ylli opetti ihmisiä ajamaan autoa. Meno oli verissä ja niinpä hän ilmoittautui lentokursseille. Minä änkesin innolla mukaan. Opettajanamme Lentotoimi KY:ssä oli kaveri nimeltään RAIMO KUNTTU. Persoona hänkin. Kerron myöhemmin muutaman uskomattoman tarinan hänestäkin. Kunhan nyt ehdin muitten lomassa. Näitä persoonia kun on ympärille siunaantunut. Tai sitten minä vain koin heidät sellaiseksi. Kuten Ylli Halla-ahon.

Olimme jo päättämässä lentolupaan oikeuttavaa kurssia. Sain jo lentää itsekseni, mutta muutama teoriatunti puuttui lopullisesta lupakirjasta. Sitten lähdin orkesterini kanssa Irwinin kiertueelle. Lentokurssi vanheni kesken kaiken. Niinpä jäin ilman paragraaffia. Mutta ei hätää. Halla-aho kävi kurssin loppuun ja sitten lentelimme yhdessä.

Kaverimme Irwin oli rahoissaan ja niinpä päätimme ostaa lentokoneen. Hänen rahoillaan. Matkustimme Ruotsiin. Mukanamme Tappi Suojanen, joka sotalapsena oli oppinut ruotsin kielen. Tuliaisina Ruotsista oli käytetty Cessna, 172 nelipaikkainen upea oikea lentokone. Se ei ollut käytössämme kuin vuoden verran. Joku oli unohtanut maksaa sen. En se minä ollut. Mitäs minä lentokoneella tekisin, kun ei ollut korttiakaan. Mutta Irwinin nimissä se kone oli.

Porissa käytiin aina välillä syömässä porilaisia Porin torilla. Kerran paluumatkalla yllätti sumu. Kun Halla-aholla ei ollut mittarilentolupakirjaa, piti ajella pilvien alapuolella. Hiukan haasteellista, kun pilvet roikkuvat muutamassa kymmenessä metrissä. Suunnistus oli helppoa, kun ajeltiin Pori-Tampere pikatien päällä. Välillä otti kyllä vatsanpojasta, kun Halla-aho tempaisi yllättäen vähän väliä reippaan hypyn ylöspäin. Väisteli tien yli kulkevia voimajohtoja.

Halla-aho oli aika rämäpää. Taitava lentäjä. Itse hän arvioi lentotaitoaan sanomalla, että hän laskeutuu vaikka aidan päälle. Olisikin, jos olisi vain käynyt tarpeelliseksi.

P.S. Ai niin. Kyllä. Kyllä Yrjö oli Halla-ahon isä.

Halla-Aho lennossa 29.9.17

Puolukkatorttu 29.9.17
PUOLUKKATORTTU UNELMAN TAPAAN
- Gluteeniton
Voitele kohopohjainen vuoka hyvin ja leivitä seesaminsiemenrouheella, että torttupohja kypsänä irtoaisi ehjänä kumotessasi sen isolle lautaselle. Vuoan halkaisija esim. 28 cm.

Pohja-ainekset: 100 g voita
1dl intiaanisokeria
2 munaa
1 dl punajuurisosetta
100 g soijajauhoja tai mantelijauhoja
0, 5 dl Maizenaa
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
1 tl psylliumia ( lue lisää).

Sekoita voi ja intiaanisokeri, lisää munat ja punajuurisose. Sekoita jauheet keskenään ja lisää taikinaan. Kaada leivitettyyn vuokaan ja laita uuniin 175 astetta n. puoleksi tunniksi. Kumoa pohja lautaselle jäähtymään ja valmista vaniljakreemi.

Teflonkattilaan mitataan;
2,5 dl maitoa tai kermaa
0,5 dl sokeria
3 kananmunan keltuaista (valkuaiset kannattaa paistaa pannulla tai lisätä sämpylätaikinaan)
1 rkl Maizenaa
1 tl vaniljasokeria

Kaikki ainekset mitataan kattilaan ja nostetaan kattila levylle, sekoitetaan koko ajan kunnes seos sakenee. Tällä välin torttupohja onkin jäähtynyt sen verran, että kreemin voi kaataa tortun syvennykseen. Päälle laitoin 3 dl pakastettuja puolukoita jäisinä. Torttu voisi olla valmis näinkin, mutta keitin marjojen pinnalle vielä hyytelösokerista kiillettä. Hyytelön keitto-ohje on paketin päällä.
Resepti tulostettavassa muodossa.


s (142 x 131)

Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen

Palautteet/osoitteenmuutokset: oskari@herrankukkaro.fi

Lisätietoa: www.herrankukkaro.fi.

Tarina- ja reseptiarkisto.

perjantai 22. syyskuuta 2017

Tanssipaikkojen kisa - Sienihillo



TANSSIPAIKKOJEN KISA

Kun 60-luvulla toimin Vehmassalmen tanssipaikan toiminnanjohtajana, käytiin kovaa kisaa maakunnan muiden tanssipaikkojen välillä.

Lähellä oli Mynämäen tanssilava, jonka kisan taisimme voittaa. Täytyy myöntää, että nuoruuden innoissani taisi joskus mennä hieman yli. Sain nimittäin erään kerran isältäni aikamoisen moitteen hänen lukiessaan Vakka-Suomen Sanomista Vehmassalmen ilmoituksen loppukaneetin:

"Vältä ruuhkaa. Käy tansseissa Mynämäen Paviljongilla."

Tanssipaikkojen Kisa 22.9.17

Suppilovahverohillo 28.10.16
SIENIHILLO
Luit otsikon. Tiedän, mitä mietit: ”Nyt se Oskari on tullut hulluksi”. Ei pidä paikkansa. Olen ollut hullu jo kauan. Monella tapaa: Seinähullu, saunahullu, kalahullu, sienihullu jne.

Kuusi vuotta sitten kerroin, kuinka Oslolainen lehtiväki oli tulossa Herrankukkaroon tekemään ruokajuttua. Norjalaisetkin on sienihulluja. Myös siitä syystä tykkään norjalaista. Tein heille sieniruokaa, jota taatusti eivät ole ennen saaneet.

Miksikö kirjoitan tämän reseptin uudelleen? No kun olin sen jo unohtanut ja mieleeni muistui toimittajien reagoinnit sieninautiskelun jälkeen. Ja kun nyt on sieniaika.

Tarjosin norjalaisvierailleni rymättyläläistä ohiammuttua metsäpeuran paistia. Uunissa tuntia mausteissa. Suolaa ja mustapippuria ja pohjalla valurautapadassa öljyä ja vettä. Lisukkeena rymättyläläistä perunaa naapurin pellolta (luvalla) ja sitten sitä sienihilloa.

Tässä se on:

Ainesosat:
1-2 l suppilovahveroita 2 dl vettä
300 g hunajaa (tai sokeria 500g)

1 dl viinietikkaa
1 dl väkiviinietikkaa
1/4 tl suolaa
n. 10 mausteneilikkaa
1 kanelitanko
3-4 palaa muskottikukkaa

Revi sienet pienemmiksi ja huuhdo ne kunnolla. Laita kokonaiset mausteet nyyttiin, tiukasti sideharsoon.
Laita liemiainekset, suola sekä hunaja tai sokeri kattilaan. Keitä hetken, että hunaja/sokeri sulaa. Lisää maustenyytti ja sienet.
Keitä liemi kokoon 30–40 minuuttia. Ota nyytti pois. Pakkaa lasitölkkeihin. Käytä marjahillon tapaan. Näin saat nassikatkin tykkäämään sienistä.

Mitenkä meni perille?

En ole koskaan nähnyt toimittajien ylireagoivat. Oli sellainen mekastus ruoan jälkeen ettei paremmasta väliä. Mistäkö respetin olen saanut? Isoäidiltä tietenkin. Kun en kehdannut kertoa, että hilseestä.

Kaksi viikkoa vierailun jälkeen sain kirjeen toimittajilta. Pyysivät vielä kirjallisesti reseptin julkaistavaksi.

Hauskinta tässä sienihillossa on se, että se sopii mitä merkillisimpiin yhteyksiin. Pannukakun kanssa jälkiruokana aivan erinomaisesti. Eläköön itsekritiikin puuttuminen.

Terveisin sieni – entinen seinähullu.
Resepti tulostettavassa muodossa.


s (142 x 131)

Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas Kiireapulainen

perjantai 15. syyskuuta 2017

Pihi Soittaja - 7-Seinähullun kalakiusaus

PIHI SOITTAJA

Meistä ihmisistä on moneksi. Myös talousasioiden hoidossa. Jotkut levittelevät rahojaan. Omiaan ja muidenkin. Jotkut ovat taas säästäväisiä, nuukia tai pihejä. Vaikkette sitä ehkä usko, tämä pätee myös "taivaan lintujen", soittajien, rahankäyttöön. Itse asiassa pihiys on hämmästyttävän yleistä. Erään raumalaisen 60-luvun orkesterin jäsenistä yksi oli erinomaisen säästäväinen. Yöbaareissa hän tilasi korkeintaan kuumaa vettä. Yleensä hän sai sen ilmaiseksi. Teepussi odotti taskunpohjalla. Pullat tai voileivät hän nautti muiden orkesterin jäsenten jättämistä.

 Oman orkesterini aktiiviajoilta muistuu mieleen seuraava tapahtuma: soitimme ja yövyimme eräässä kurikkalaisessa hotellissa. Nukkumaan menimme yön myöhäisinä tunteina, joten huilimme aamulla vastaavasti pitkään. Hotellin aamiainen korjattiin pois meidän ajankäyttömme mukaan turhan aikaisin. Saimme kuitenkin sovittua henkilökunnan kanssa, että he toivat niille soittajille, jotka eivät ehtineet ravintolasaliin, aamiaisen huoneeseen.

Puoliltapäivin olimme lähdössä seuraavalle keikalle. Hanuristiamme "Homma" Niemistä ei näkynyt. Pyysin basistiamme kiireesti käymään Homman huoneessa herättämässä taiteilijan. Meillä oli jo kiire. Basisti pinkaisi hotelliin, mutta takaisintulo kesti ja kesti. Lopulta minäkin pinkaisin perään. Kun avasin hotellihuoneen, näin kuinka Homma veteli hirsiä sängyssään. Karjaisin kuuluvasti, että ”Ylös ja äkkiä!” Samalla huomasin basistin pöydän ääressä ahnehtimassa Homman aamiaista.

"Mikset herättänyt Hommaa? Meillä on tulenpalava kiire!" huusin. "Juu juu. Ajattelin syödä ensin Homman aamiaisen ja herättää vasta sitten, ettei se ehdi sitten enää syödä", kuului vastaus.

Pihi Soittaja 15.9.17
Kalakiusaus 15.9.17
7-SEINÄHULLUN KALAKIUSAUS
Kun säveltäjä saa aikaan musiikkiteoksen seitsemällä nuotilla, pitää hyvän kokin saada seitsemällä raaka-aineella ruokateoksen. Tässä sellainen sävellys. Se on duuriruoka. Vain valkoisilla koskettimilla. Molliruokaa ei kannata tehdä.

Neljälle nauttijalle:

Sen seitsemän raaka-ainetta:
1. 5 perunaa
2. 2 isoa sipulia
3. 250 gr kalan fileitä
4. juomalasillinen juustoraastetta –mitä juustoa sattuu olemaan.
5. 3 isoa tomaattia
6. merisuolaa
7. hunajaa hitusen

Sen seitsemän toimenpidettä:
1. Keitä hyvin pestyt kuorelliset perunat viittä vaille kypsiksi ja viipaloi ne kuorineen sekä aseta laakean voidellun ja lämmitetyn uuninvuoan pohjalle
2. Pilko sipulit ja kuullota ne varovasti. Lisää mattona perunoiden päälle. Lisää hieman juustoraastetta.
3. Viipaloi tomaatit ja aseta peitoksi sipuleille. Lisää hunajaa ohuena nauhana.
4. Lisää jälleen juustoraastetta.
5. Aseta valmiiksi suolatut kalan fileet pinnalle. Silakoita, lohta, siikaa melkein mitä fileoitua ja puhdasta kalaa. Kalojen pinnalle ohuelti etikkaa ja ruokaöljy
6. Kaada kahvikupillinen kalalientä (lihaliemikin käy) tasaisesti komistuksen päälle.
7. Lopuksi pinnalle loppu juustoraaste peitoksi.

Uunin 160 astetta niin kauaksi, että juuston väri muuttuu kauniin ruskeaksi.
Niin musiikissa kuin ruoanlaitossakin sävellys on perusta, mutta hyvät sovittajat jalostavat siitä erilaisia nautittavia elämyksiä.
EI muuta kuin ruoan sinfoniaa kaikille aisteillemme.
Resepti tulostettavassa muodossa.


s (142 x 131)

Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen

perjantai 8. syyskuuta 2017

Laiska Hevosmies - Paistettua maksaa

LAISKA HEVOSMIES
Oletteko kuulleet, mikä on laiskan hevosmiehen merkki?
Laiska hevosmies ei ratsasta samana päivänä kun satuloi hevosen. Et ole kuullut vai? En minäkään.
No nyt kuultiin molemmat samalla kertaa.
Laiska hevosmies 8.9.17

Paistettua maksaa 8.9.17
PAISTETTUA MAKSAA
Ei maksa vaivaa. Ei ainakaan minulla. Maksaa on tarjolla ravintoloissa hyvin niukalti. Kysyntähän ratkaisee.

Maksa on raaka-aineena halvempaa kuin makkara. Terveellistä ja hyvää, kun sen vain oivaltaa. Ennakkoasenne on suurin este. Keskiajalla Ruotsin Hovissa kuninkaalliset söivät kalasta kaiken muun kuin lihan. Liha annettiin rahvaille. Erityisen arvostettua oli kalan maksa. Kun aikanaan isäni isoisäni kanssa kalasti Lyökin kalaisilla vesillä Uudenkaupungin ulkosaaristossa, isoimmista kaloista, kuten taimenesta ja lohesta otettiin maksa visusti talteen. Se keitettiin miedossa suolavedessä. Nautittiin kylmänä siivutettuna näkkileivän päällä. Silloin nassikat tykkäsivät siitä.

Kävimme Back to the Sixties risteilyllä ja laivan carte ravintolassa oli tarjolla paistettua vasikan maksaa. Olihan hyvää. Naapuripöydässäkin sitä syötiin. Totesivat, että onhan harmi, että sitä on tarjolla tosi harvoin. Maksanystävät ovat kuulemma oma lukunsa. Harmi sekin, että se luku ei ole suuri. Niin on hyvää ruokaa tämä maksa. Jollet usko, kokeile:

Tuoretta maksaa
Sipulia
Puolukkasurvosta
Voita paistamiseen
Hienoa merisuolaa
Kermaa

Leikataan maksa noin sentin siivuiksi. Ruskistetaan nopeasti voissa, ei liian kuumassa, eikä liian pitkään. Lisätään hienoa merisuolaa. Nostetaan syrjään. Lisätään pannulle voita ja hakattua sipulia, annetaan freesaantua pari minuuttia ja lisätään kermaa. Keitetään pikkuhiljaa kokoon ja sekoitetaan joukkoon puolukkasurvosta. Lopuksi lisätään valmiiksi ruskistetut maksan palat. Kiehautetaan ylös.

Lisukkeeksi perunamuusia, johon on sekoitettu hieman kardemummarouhetta. Sekä etikka/suolakurkkulaivoja (Pituus-suuntaan halkaistuja. Ukkopekan edesmennyt konemestari kieltäytyi eräänä keväänä syömästä seisovasta pöydästä. Syynä oli se, ettei siellä ollut entisten vuosien mukaan etikka/suolakurkkulaivoja. Siivutetut kuulemma eivät maistuneen läheskään niin hyviltä. Ihminen syö silmillään.)

Makutottumusten niin odottaessa, lisää vielä hieman puolukkasurvosta. Puolukka on yksi Suomen hienoimmista maustemarjoista. Se hakkaa chilin ja muut marakatinmausteet mennen tullen. Huomaatko, ettei tarvita edes pippuria. Ollaan omillamme vaan. Suomi on mausteiden upea maa. Kun sen vain oivaltaa.
Resepti tulostettavassa muodossa.
s (142 x 131)
Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen

perjantai 1. syyskuuta 2017

TAKAISIN KESÄTAUOLTA
 
Lupaamani kesätauko on pidetty. Olette saaneet ansaitsemanne tauon.
Tiedoksi niille, jotka eivät tätä kirjettä saa, selityksenä lienee se, että osoite on muuttunut.
Ja tiedoksi niille, jotka tämän saivat, ilmoittakaa minulle jos/kun osoitteesi muuttuu.

Tiedoksi niille, jotka lähettävät näitä kirjeitäni edelleen ystäville, työkavereilleen jne, en ole antanut siihen lupaa. Miksikö? No kun siihen ei lupaa tarvita. Antaa mennä vaan… 
 
TOISENLAISET OMENAVARKAAT
Osan nuoruuttani vietin saaristopitäjä Taivassalossa, jonka naapuripitäjä Iniö oli suosikkipaikkani. Saaressa asui mukavia ihmisiä, jotka puhuivat hauskaa kieltä. Sanovat, että Iniössä oli ihan oma kielensä. Siinä meni ruotsinkieli ja suomenkieli mukavasti sekaisin.

Ihmisen muistin valintamekanismi on merkillinen. Vieläkin muistan iniöläisen äidin ohjeen pojalleen 60 vuoden takaa:
”Ei Åke sinne gå, siel o mycket rapakkoo. Vatten kengän suut sissän gå.” (Älä Åke sinne mene, sielä on paljon vesirapakkoja. Vesi menee kengän suusta sisään.)

Toinen tarina Iniöstä on hieman aikuisemmalta ajalta. Nörbyläisen kalastajan pihalta varastettiin syksyllä vähän väliä omenoita. Hän alkoi öisin pihalla pissillä käydessään tarkkailemaan tilannetta. Nurkan takana oli vieras auto ikkunat huurussa. Kaiken lisäksi se tasapainoili merkillisesti hytkyillen. Sisällä temmelsi täydessä touhussa turistipariskunta. Kalastaja avasi oven ja totesi tilanteen reaaliajassa: ”Jaa, ni bara hässi häär, ja minä ko luuli, et te varasta minu äplena.”

Toisenlaiset omenavarkaat 1,9,17

Kanttarellikala 1.9.17
KANTTARELLIKALA
Kaksi upeaa luonnontuotetta. Metsän ja meren hienoa viljaa. Kalaa ja sieniä. Ei siinä paljoa muuta tarvita kuin ymmärrystä hyvän perään. Ja vaikka sen terveellistä, se on siitä huolimatta hyvää. Eikä kestä valmistaminen kauaa.

Neljälle
- Kalan fileettä á 150-200gr
- Murskattuja valkosipulin kynsiä
- 3 sipulia ohueksi siivutettuna
- 1 rkl inkivääriä kuivana tai tuoreena murskattuna
- 1 rkl suolaa
- Oliiviöljyä 3 rkl
- 1 rkl seesamiöljyä
- ½ kg Tuoreita tai pakastesieniä pieniksi siivutettuna
- Tilliä

Lämmitä pannulla 2 rkl oliiviöljyä ja lisää valkosipuli, inkivääri ja sipuli. Lämmitä yhdessä pari minuuttia, mutta älä anna räiskyä. Lisää kalan fileet ja paista molemmin puolin kolme neljä minuuttia.

Ota fileet syrjään ja puhdista talouspaperilla kevyesti pannu. Lisää loput oliiviöljystä sekä seesamiöljy. Lisää sienet ja lämmitä muutama minuutti koko ajan hämmentäen. Ripottele sienet kalafileiden päälle ja koristele vaikka tillin oksilla. 
Resepti tulostettavassa muodossa.
s (142 x 131)
Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen