perjantai 24. maaliskuuta 2017



PIETILÄN SULON SYNTTÄRILAHJA




Minä en vain millään malta olla kirjoittamatta välillä tarinaa porilaisten suuresta persoonasta, Pietilän Sulosta. Vaikka ne tarinat, joita hänestä kerrotaan eivät ihan täysin totta aina ole. Kuten eivät ole hänen omat kertomuksensakaan. Mutta Sulo itse uskoi niihin ja sehän tässä merkitsee. Tässä taas yksi sellaisista.

Sulolla oli syntymäpäivä ja vaimo pohti kuumeisesti, mitä ostaisi Sulolle lahjaksi. Kaupungilla lahjaa etsiessään hän sattui eläinkaupan kohdalle ja näki ikkunassa papukaijan, jonka häkkiin oli kiinnitetty teksti ”Osaan puhua”. Vaimo sai siitä idean ja tuumi, että tuollaista Sulo ei osaisi odottaa syntymäpäivälahjaksi.


Kaupassa myyjä vakuutti, että papukaijalla on laaja sanavarasto, mutta samalla hän varoitti sen hieman siivottomasta kielenkäytöstä: papukaija oli aikaisemmin viettänyt vuosia ilotalossa. ”Ei se mittää, Sulo o tottunu sellaisiin ja puhhuu itteki välil rummii”, tuumaili vaimo. Papukaija häkkeineen pantiin lahjapakettiin, jonka vaimo onnittelujen ja halauksien kera ojensi kotona Sulolle. Sulo avasi innoissaan pakettia ja kun se oli saatu auki, lausui papukaija kimeällä äänellään: ”Uus ilotalo, uuret tytöt ja kato: Sulo!”




Pietilän Sulon synttärilahja 24.3.17


 
Pikkuahvenet 24.3.17
 
 
PIKKUAHVENET
 

Hauki on kala. Ahven on hyvä kala. 30 vuotta sitten toimiessani kalankasvattajana, myin kalaa ympäri maailmaa. Sveitsiläiset ostivat vain yhtä laatua. Ahventa. Ja elävänä. Olipahan huikea homma organisoida tankkiautokuljetus. Mutta sees siitä.
Ahven on todella hyvä kala.

Kun tyttäreni Meri sai vuosikymmeniä sitten (en kerro tarkkaa lukua) ongella Taivassalossa isäni mökillä laiturilta silakan kokoisen ahvenen – iha ite - ei riemulla ollut rajoja. Meillä oli täysi työ estää häntä syömästä sitä raakana. Niin innoissaan hän oli.
Pikkuahvenia tulee ongella nykyäänkin lähes joka laiturin nokasta tavallisella mato-ongella vaikka kuinka. Niitä ei kannata heittää pois. Ei missään nimessä. Ne kannattaa heti tuoreena perata ja nylkeä.

AINESOSAT:
Noin neljälle

Pikkuahvenia puoli kiloa
Voita paistamiseen
Hienoa merisuolaa
Kermaa 1 dl
Rouhittua mustapippuria vähäsen
Tyrnimursketta tai tyrnimehua 2 rkl
Tillinippu, iso

NYLKEMISOHJE:
Vedän puukolla tai terävällä veitsellä pyrstöstä selkäruoto kokonaan pois, Irroita pää. Tee sitten niskaan molemmin puolin nahan ja lihan väliin syvät viillot. Työnnä sitten peukaloilla nahan ja lihan väliin ja irroita nahka lihasta. Samalla hääipyy pyrstö ja vatsan totkut. Jäljelle puhdasta ahvenen liha.

TEKO-OHJE
Paista pannulla voissa pienillä merisuoloilla fileet hieman ruskeiksi.
Lisää kerma rouhittu mustapippuri, hunaja ja tyrnimehua taikka tyrnimurske sekaan. Lopuksi aikamoinen nippu tilliä pilkottuna. Anna porista hiljasella tulella vartti tai hieman enemmän. Muuta ei tarvita lisää kuin keitettyjä perunoita ja ruisleipää. Se on siinä. Siunatut pikkuahvenet. Ei aina kaikkea kissoille

 
Resepti tulostettavassa muodossa.
 


s (142 x 131)

Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti