PAPPI JA HARALD HIRMUINEN

Naapurikunnan Seurakuntaväkeä kävi kokoustamassa Herrankukkarossa. Tapasin pitäjän Papin. Mukava kirkonmies. Juttelimme eläköitymisestä. Hän oli 68 vuotiaana lukenut lehdestä 70-vuotishaastatteluni ja naureskeli perustelujani töissäjatkamisessani. Kerroin, että suosikkini sarjakuvahahmoissa on HARALD HIRMUINEN. Niin maanläheistä viisautta kuin olla vaan voi. Aina positiivinen näkökulma vaikeisiinkin asioihin. Kerroin papille, miten Harald oli käynyt sotimassa, ja kun vanha ja krämppänen oli, ei jaksanut juosta kaikkia nuolia pakoon. Sodan jälkeen lääkäri sitten poisti nuolia Haraldin kehosta. ”Kyllä sinun Harald pitäisi jo pikkuhiljaa jäädä eläkkeelle. Antaisit sotimisen nuoremmille.” ”Ei onnistu, ei onnistu”, parkaisi Harald Hirmuinen. ”Miksei muka? ” ”Kun tämä työnteko on niin mukavaa.” Pappi pani vielä paremmaksi. Hän kertoi kolleegastaan, joka oli ihmetellyt eläkeiän nostoa 65 vuoteen. ”Aivan pöhköä. Minulla alkoi vasta siinä iässä tuleman naamaan finnejä.”

PUNAMUSTA JÄLKIHERKKU   Mustikasta on moneksi. On mauste ja eliksiiri. Mutta myös mustikkaa voi maustaa. Mielikuvitus saa hyvän kohteen. Anna mennä. Syytä hymyyn. 1 litra mustikoita. Mielellään tuoreita, mutta pakasteetkin käy. 1/2 pulloa hyvää punaviiniä Esim. Malbec 3 rkl hunajaa Liota hunaja huoneenlämpöiseen punaviiniin. Lisää mustikat ja anna vetäytyä tunnin pari. Maista ja lisää hunajaa, jos hakuat makentaa vielä. On mainio jälkiruoka sellaisenaan ja erinomaista vahvojen juustojen ja keksien kera. Soveltuu myös iltapalaksi.

Resepti tulostettavassa muodossa.

Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas