torstai 22. kesäkuuta 2017



 
ERILAINEN ERÄPÄIVÄ
Olen aiemminkin kertonut suuren taiteilijan ja yhtyeeni solistinakin toimineen Juhani Markolan uskomattoman verbaalisesta tarinaniskennästä. Jussi oli erityisesti romanien suosiossa. Lieneekö siihen vaikuttanut se, että Jussilla oli ehtymätön varasto romanitarinoita. Monesti keikan jälkeen takahuoneeseen tuli romanimiehiä, jotka houkuttelivat Jussia tarinoimaan: ”Kerro Jussi taas juttu meikäläisistä, että saamma taas nauraa.” Ja Jussi kertoi. Päällimmäisenä mieleeni nousi seuraava tarina, joka erityisesti nauratti veljiä:

Manne sai kirjeen pankista ja kertoi siitä ilahtuneena heimoveljilleen: ”Pankinjohtaja hää haluaa lähtee miu kanssa metsällee. Kirjeeseen oli selkeästi merkitty eräpäivä…”.

erilainen eräpäivä 22.6.
 
JUHANNUS ON OVELLA
 
Juhannus tulee ja viime vuotiseen tapaan perjantairesepti siirtyy ansaitsemalleen suvilomalle. Jotta Suomen suven juhla olisi täydellinen, tässä vielä ohje, joka saattaa hämmästyttää tavallista kulkijaa.

Haluan toivottaa sinulle hyvää juhannusta ja aurinkoista kesää. 
 
 
HAUKI
 
Mökkiläiset ja urheilukalastajat ylipäätään tykkäävät kalastaan haukea. Se kun on otollinen taistelukaveri esimerkiksi uistinkalastukseen. Siinä on mukana taistovoimaa eikä koskaan tiedä, saako sen ylös. Isoimmat yleensä pääsee karkuun. Ainakin tarinoiden mukaan. Enoni Maininki oli aikoinaan intohimoinen hauen kalastaja kotisaarellani Lyökissä. 40-luvulla pikkupoikana kerrottiin urhotarinaa Mainingista, kun hänen uistimensa päässä ollut vasikan kokoinen hauki pääsi karkuun juuri nostettaessa sitä veneeseen. Maininki hermostui siitä niin, että hyppäsi saman tien perässä mereen sen perään. No - se ei ollut kovin realistista. Mutta kuvaa kyllä saalistajan tunnetta.

Miehet kyllä mieluisasti kalastivat ja kalastaa edelleen haukea. Mutta miten sitä voi valmistaa herkulliseksi ruoaksi? Kokeilkaahan Maininkin ja hänen siskonsa, äitini Saaran äidin, eli Lyökin Mamman Olivian kelpoisaa vanhanaikaista haukireseptiä.
 

 
Hauki
 
 
HAUKI ON HYVÄ KALA
 
Neljälle
Hauki kala. Koolla ei väliä kunhan on laillinen.
3 kananmunaa
Korppujauhoa 5 rkl
Vehnäjauhoja 3 rkl
1 sipuli
Hunajaa 2 rkl
6 rouhittua maustepippuria
2 rkl merisuolaa
1 dl kermaa
Voita

Perkaa hauki ja suomusta hyvin. Viruttele hyvin vedellä ja pyyhi kuivaksi. Hauen vatsaan tehdään Mamman nimikoiman ”Kyrsä” joka koostuu kananmunista, korppujauhoista, nisujauhoista, yhdestä pieneksi hakatusta voissa paistetusta sipulista, merisuolasta, hunajasta ja rouhitusta maustepippurista sekä puolikas korttelillinen taaleeta (joka on V-S Suomalaisittain n. desi kermaa )

Massa laitetaan hauen vatsaan ja vielä kalan molemmille puolille voita sivellen ja hieman hienoa merisuolaa. Ennen vanhaan se käärittiin märkään sanomalehteen, jonka voi tehdä nytkin vielä. Ei Iltalehtiä, kun niistä lähtee väri. Nykyään on kelpoisaa kääriä päälle alumiinifoliota, että säilyy mehevyys. Ja sitten uuniin 180 astetta tunniksi tai trendikkäästi nykyään grilliin hiilien päälle. Parasta tulee haudata se rosvolampaan tapaan, mutta se vie sitä, mitä nyt on hintsusti. Aikaa.
 
Resepti tulostettavassa muodossa.
 
s (142 x 131)
Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen

Palautteet/osoitteenmuutokset: oskari@herrankukkaro.fi

Lisätietoa: www.herrankukkaro.fi.

Tarina- ja reseptiarkisto.
Jos et halua enää meiltä sähköpostia, klikkaa tästä.

Vinkkaa kaverillesi reseptikirjeestä klikkaamalla tästä.

perjantai 16. kesäkuuta 2017

VALINNAN VAIKEUS



Tämä tositarina kertoo miehestä nimeltään Pekka. Nimi ei vastaa todellisuutta. Lähipiirini kyllä tunnistaa kaverin. Pekka oli kunnon aviomies. Hänellä oli kuitenkin yksi pahe: purjehdus. Eihän purjehdus nyt voi olla pahe? Kyllä vain, kun sitä harrastaa pekkamaisittain. Pekka kun tuli viikonlopun purjehdukseltaan kotiin, saappaat oli sekaisin, jos niitä yleensä oli matkassa. Venekunnan tapana oli nimittäin maaliin tulon jälkeen korkata kossupullo jos toinenkin. Turun Pursiseuran rantaan tullessa iloisuutta jatkettiin legendaarisella Purjehdusseuran Paviljongilla.

Vaimo alkoi kyllästyä menoon ja päätti mennä miestään vastaan pursiseuran laiturille. Eikä aikaakaan kun iloinen seurue lähestyi rantaa kauhealla kapellilla. Vaimo tunnisti jo kaukaa miehensä äänen ylitse muiden. Jo rantautuneet venekunnat seurasivat jännittyneenä näytelmää. Ilma oli aivan pläkä, joten äänet kantautuivat veneen ja laiturin väliä tehokkaasti.

”Kuules nyt Pekka! Tämä ei jatku enää näin. En kestä tällaista peliä enää yhtään. Saat valita: minä tai viina”, huusi vaimo. Purjehdussatama hiljeni totaalisesti. Kaikki halusivat kuulla Pekan vastauksen elämän ja kuoleman kysymykseen. Tyynessä säässä kuului syvä huokaus Pekan venekunnasta. Pienen tauon jälkeen kuului Pekan tarkkaan harkittu vastaus: ”Se riippu siit, kummost viina sul on!”


Asian arkaluontoisuuden vuoksi en katso aiheelliseksi kertoa jatkoa tähän draamaan.





KALAMUNAKAS


Vai ettei kala sovi munakkaaseen? Sopii kyllä. Kokeile, niin huomaat.

Ainesosat:
- 5 keskikokoista perunaa
- 5 kananmunaa
- 250gr savu-, kylmäsavu tai graavilohta
- kahvikupillinen raastettua parmesaanijuustoa
- ruokaöljyä ja/tai voita
- rouhittua mustapippuria
- persiljaa
- hyppysellinen suolaa

1. Siivuta 5 keskikokoista perunaa hyvin pestynä kuorineen. Laita paistinpannulla ruokaöljyn ja voin seosta ja paista perunat hissukseen kypsäksi. Välillä hämmentäen.

2. Vatkaa 5 kananmunaa kulhossa tasaiseksi ja mausta mustapippurilla ja suolalla.

3. Kaada munaseos sekä pieneksi pilkottu graavi- savu- tai kylmäsavulohi perunoiden päälle. Anna hetken pientä lämpöä, että munaseos hyytyy.

4. Nosta pannu liedeltä. Ripottele pinnalle parmesaani- tai muuta juustoa. Laita pannu grillivastusten alle niin kauaksi, että juusto sulaa kauniin ruskeaksi. Nyt se on nautittavissa.

perjantai 9. kesäkuuta 2017



NAAPURIRAKKAUS



Vaakahuoneen Paviljongin markkinoinnissa olen käyttänyt informaatiota, että kaikki tämän kesän 130 elävän musiikin konserttia ovat ilmaiskonsertteja. Ja rakkaat naapurimme, tamperelaiset pääsevät puoleen hintaan. Moni tamperelainen loukkaantui. Mutta huumorintajuiset eivät. Niinpä meillä käy tamperelaisia tosi paljon. Mitä opimme tästä?

Kun Turkuun oltiin suunnittelemassa näköalatornia, minulta kysyttiin mielipidettä, totesin, että totta kai. Tamperelaiset teki sen jo 60-luvulla. Voi
sivathan turkulaisetkin jo nyt sellaisen tehdä. Pelkään, että muutoin tamperelaiset vievät Turusta isojen purjelaivojen tapahtumankin - The Tall Ships Racesin. Näsijärvelle.

Yksi tunnetusta naapurikisailijoista ovat porilaiset ja raumalaiset. Senkin olen nahoissani tuntenut. Tämä kisailuaihe tuli mieleeni tänään, kun sain kirjeen porilaistaustaiselta lukijaltani Henriltä, joka kirjoitti tuntemuksiaan rakkaista kotikaupunkilaisistaan. Hänen suosikkihahmonsa Putous-ohjelmassa oli liito-orava ja ay-jyrsijä Salme Pasi. Ystäväni perusteli asian näin:


” Hän, tai pikemminkin se ei ole ihan normaali, kun on puoliksi orava ja puoliksi ihminen. Eikä kuulemma vaimonsakaan ole normaali. Hän on puoliksi raumalainen.

Nyt sitten odotan, kummat nauraa enemmän.

Onhan Rumalla jo vuosisatoja kiertänyt sanonta: ”Kolme kovaa maailmankaupunkia: Rauma, Rooma ja Rymättylä”.


Naapurirakkautta 9.6.17


 
Kalaloota 9.6.17
 
 
VANHANAIKAINEN KALALOOTA
 

Aikoja sitten kun oli aikaa eikä rahaa. Silloin kun aika ei ollut rahaa. Ruoka tehtiin ajalla, siis ei rahalla. Ja hyvää tuli. Pakko tulla kun ei ollut rahaa. Kun ei voitu nauttia rahasta, nautittiin ajasta ja sen tuomasta nautinnosta. Kuten uuniruoista. Neljälle:

800 - 1000 g puhtaaksi perattua kalaa - melkein kaikki käy, silakasta loheen
8 keitettyä keskikokoista perunaa
3 kananmunan ruskuaista
½ litra tai tarpeen mukaan enemmänkin kermaa
Kourallinen persiljaa
Mustapippuria
Sitruunamehua
Suolaa
Voita uunivuoan voitelemiseen
Merisuolaa kalojen suolaukseen

Suolaa kalafileet pintasuolauksella merisuolalla yön yli ja pyyhi ylimääräinen suola pois. Tai suolaa kalat 10% suolapitoisessa vedessä 2-3 tuntia. Siivuta lopuksi ohuiksi siivuiksi.

Voitele uunivuoka hyvin voilla. Lado pohjalle kypsien kuoriperunoiden ohuita siivuja. Älä kuori niitä. Näiden päälle latinki kalan siivuja. Sitten jällen perunan siivuja ja kalaa. Vuorotellen, niin että vuoka melkein täyttyy. Laita väliin pippuria, sitruunamehua ja vähän suolaa. Tee liemi kermasta ja kananmunasta sekä pilkotusta persiljasta. Kaada kasariin reunojaan myöten ja laita uuniin 160 astetta. Kun pinta on kauniin ruskea, se on nautittavissa. Tämäkin resepti on peräisin sieltä kotosaareltani Uudenkaupungin ulkosaaresta.

 
Resepti tulostettavassa muodossa.
 


s (142 x 131)

Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen

perjantai 2. kesäkuuta 2017



MEIDÄN MANU TAIVAALLA


Jatkan vielä entisen kesänaapurimme Presidentti Koiviston muisteloa. Hänestä riittää muistoja. Manun harrastukset olivat parhaillaan todella fyysisiä. Eikä riskinottokykykään ollut kansamme kaitsijalla kovin hääppöinen. Sen todistaa seuraava tapahtuma vuosien takaa: Olimme tulossa höyrylaiva s/s Ukkopekallamme Naantalin Vanhankaupungin rantaan.

Reittimme kulki Kultarannan graniittilinnan sivuitse. Olin juuri antanut telegrammilla eli konekäskyvälittimellä komentosillalta manuaalisen ohjeen konepäällikölle höyrykonehuoneeseen. Puoli vauhtia. Vihelsin messinkistä puheputkea pitkin vielä konepäällikölle. Hän huusi putkeen: ”Konehuone”. Hauska juttu sinänsä, kun se puheputki meni vain ja ainoastaan konehuoneeseen. Mutta sellainen on ollut tapana pian 200 vuotta ja on vieläkin. Vastasin ”Saavumme Naantaliin. Valmistaudutaan rantautumiseen. Kultaranta ohitusvuorossa.”

Saman aikaisesti Ukkopekan nykyinen kapteeni - silloin noin 5 vuoden ikäinen poikani Karioskari Ukkopekka - ryntäsi viereeni ja huusi intoa täynnä. ”Isi isi, tul kattoma, mikä tual taivaal liitä! ”Näin vierellämme tutun Boston Whaler veneen, jonka tiesin Presidentin turvaveneeksi. Veneestä nousi yläilmoihin köysi. Katseeni lipui köyttä pitkin ylös kymmeniä metrejä, kunnes se tapahtui: Näin Suomen Tasavallan Herra Presidentin. Riippuliitimellä. Taivaan sinessä.

Käänsin telegrammia stop asentoon ja ääni väristen kuulutin matkustamoon: ”Arvoisat matkustajat! Jos haluatte nähdä jotain ainutlaatuista, tulkaa nopeasti aurinkokannelle.” Ja tulivathan ne. Kun Kapteeni käski. Pyysin kääntämään päät ylös ja tuijottamaan taivaalle ja jatkoin: ”Yläpuolellamme liitelee Suomen Tasavallan Presidentti, Mauno Koivisto.”

Ulkomaalaiset olivat aivan ihmeissään. Uskoivat kyllä näkemäänsä muttei kertomaani persoonaa ja hänen asemaansa. Uskokaa tai älkää: Taas iso käsi heilahti. Se todisti paljon. Aika velikultakin tämä meidän Manu. Kiitos siitäkin.


Meidän Manu taivaalla 2.6.17


 
Aurajuustokalakääryle 2.6.17
 
 
AURAJUUSTOKALAKÄÄRYLE
 

En tiedä, ovatko turkulaiset keksineet Aurajuuston. On tai en, naantalilaisena olen siitä kovin katkera. Se vaan on niin syntisen hyvää. Rasvaa ja suolaa ja hometta ja kaikkea sopimatonta. Toimii mausteenakin erinomaisesti. Kuten tässä:

1 kaali
250 g puhdasta kalan filettä. Kaik` käy.
200 g sieniä. Puhtaita ja ryöpättyjä. Kaik`käy.
4 sipulia
150 g Aurajuustoa
suolaa vähän, mustapippuria vähän.
2 dl kermaa ja
50 g hunajaa voiteluun

Hienonna sipulit ja kuullota paistinpannulla. Lisää hienonnetut sienet. Mausta suolalla ja mustapippurilla ja anna enin neste haihtua. Pilko kalanfilee sokerinpalan kokoisiksi ja murusta Aurajuusto ja lisää joukkoon. Sekoita.

Olet aiemmin keittänyt kokonaisen kaalin ja irrottanut lehdet erikseen. Lisää edellä oleva seos lehden sisään ja kääri rullalle. Laita uuninvuokaan 175 asteeseen. 45 minuutin kypsennys. Vähän väliä valele kääryleet kerma/hunajaseoksella. Keitetyt perunat tai salaatit kyytipoikana oivallisia.

Jos et pidä sienistä tai jos et pidä kalasta, voit jättää jomman kumman pois. Mutta ei kannattaisi.

 
Resepti tulostettavassa muodossa.
 


s (142 x 131)

Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen