perjantai 15. syyskuuta 2017

Pihi Soittaja - 7-Seinähullun kalakiusaus

PIHI SOITTAJA

Meistä ihmisistä on moneksi. Myös talousasioiden hoidossa. Jotkut levittelevät rahojaan. Omiaan ja muidenkin. Jotkut ovat taas säästäväisiä, nuukia tai pihejä. Vaikkette sitä ehkä usko, tämä pätee myös "taivaan lintujen", soittajien, rahankäyttöön. Itse asiassa pihiys on hämmästyttävän yleistä. Erään raumalaisen 60-luvun orkesterin jäsenistä yksi oli erinomaisen säästäväinen. Yöbaareissa hän tilasi korkeintaan kuumaa vettä. Yleensä hän sai sen ilmaiseksi. Teepussi odotti taskunpohjalla. Pullat tai voileivät hän nautti muiden orkesterin jäsenten jättämistä.

 Oman orkesterini aktiiviajoilta muistuu mieleen seuraava tapahtuma: soitimme ja yövyimme eräässä kurikkalaisessa hotellissa. Nukkumaan menimme yön myöhäisinä tunteina, joten huilimme aamulla vastaavasti pitkään. Hotellin aamiainen korjattiin pois meidän ajankäyttömme mukaan turhan aikaisin. Saimme kuitenkin sovittua henkilökunnan kanssa, että he toivat niille soittajille, jotka eivät ehtineet ravintolasaliin, aamiaisen huoneeseen.

Puoliltapäivin olimme lähdössä seuraavalle keikalle. Hanuristiamme "Homma" Niemistä ei näkynyt. Pyysin basistiamme kiireesti käymään Homman huoneessa herättämässä taiteilijan. Meillä oli jo kiire. Basisti pinkaisi hotelliin, mutta takaisintulo kesti ja kesti. Lopulta minäkin pinkaisin perään. Kun avasin hotellihuoneen, näin kuinka Homma veteli hirsiä sängyssään. Karjaisin kuuluvasti, että ”Ylös ja äkkiä!” Samalla huomasin basistin pöydän ääressä ahnehtimassa Homman aamiaista.

"Mikset herättänyt Hommaa? Meillä on tulenpalava kiire!" huusin. "Juu juu. Ajattelin syödä ensin Homman aamiaisen ja herättää vasta sitten, ettei se ehdi sitten enää syödä", kuului vastaus.

Pihi Soittaja 15.9.17
Kalakiusaus 15.9.17
7-SEINÄHULLUN KALAKIUSAUS
Kun säveltäjä saa aikaan musiikkiteoksen seitsemällä nuotilla, pitää hyvän kokin saada seitsemällä raaka-aineella ruokateoksen. Tässä sellainen sävellys. Se on duuriruoka. Vain valkoisilla koskettimilla. Molliruokaa ei kannata tehdä.

Neljälle nauttijalle:

Sen seitsemän raaka-ainetta:
1. 5 perunaa
2. 2 isoa sipulia
3. 250 gr kalan fileitä
4. juomalasillinen juustoraastetta –mitä juustoa sattuu olemaan.
5. 3 isoa tomaattia
6. merisuolaa
7. hunajaa hitusen

Sen seitsemän toimenpidettä:
1. Keitä hyvin pestyt kuorelliset perunat viittä vaille kypsiksi ja viipaloi ne kuorineen sekä aseta laakean voidellun ja lämmitetyn uuninvuoan pohjalle
2. Pilko sipulit ja kuullota ne varovasti. Lisää mattona perunoiden päälle. Lisää hieman juustoraastetta.
3. Viipaloi tomaatit ja aseta peitoksi sipuleille. Lisää hunajaa ohuena nauhana.
4. Lisää jälleen juustoraastetta.
5. Aseta valmiiksi suolatut kalan fileet pinnalle. Silakoita, lohta, siikaa melkein mitä fileoitua ja puhdasta kalaa. Kalojen pinnalle ohuelti etikkaa ja ruokaöljy
6. Kaada kahvikupillinen kalalientä (lihaliemikin käy) tasaisesti komistuksen päälle.
7. Lopuksi pinnalle loppu juustoraaste peitoksi.

Uunin 160 astetta niin kauaksi, että juuston väri muuttuu kauniin ruskeaksi.
Niin musiikissa kuin ruoanlaitossakin sävellys on perusta, mutta hyvät sovittajat jalostavat siitä erilaisia nautittavia elämyksiä.
EI muuta kuin ruoan sinfoniaa kaikille aisteillemme.
Resepti tulostettavassa muodossa.


s (142 x 131)

Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen

perjantai 8. syyskuuta 2017

Laiska Hevosmies - Paistettua maksaa

LAISKA HEVOSMIES
Oletteko kuulleet, mikä on laiskan hevosmiehen merkki?
Laiska hevosmies ei ratsasta samana päivänä kun satuloi hevosen. Et ole kuullut vai? En minäkään.
No nyt kuultiin molemmat samalla kertaa.
Laiska hevosmies 8.9.17

Paistettua maksaa 8.9.17
PAISTETTUA MAKSAA
Ei maksa vaivaa. Ei ainakaan minulla. Maksaa on tarjolla ravintoloissa hyvin niukalti. Kysyntähän ratkaisee.

Maksa on raaka-aineena halvempaa kuin makkara. Terveellistä ja hyvää, kun sen vain oivaltaa. Ennakkoasenne on suurin este. Keskiajalla Ruotsin Hovissa kuninkaalliset söivät kalasta kaiken muun kuin lihan. Liha annettiin rahvaille. Erityisen arvostettua oli kalan maksa. Kun aikanaan isäni isoisäni kanssa kalasti Lyökin kalaisilla vesillä Uudenkaupungin ulkosaaristossa, isoimmista kaloista, kuten taimenesta ja lohesta otettiin maksa visusti talteen. Se keitettiin miedossa suolavedessä. Nautittiin kylmänä siivutettuna näkkileivän päällä. Silloin nassikat tykkäsivät siitä.

Kävimme Back to the Sixties risteilyllä ja laivan carte ravintolassa oli tarjolla paistettua vasikan maksaa. Olihan hyvää. Naapuripöydässäkin sitä syötiin. Totesivat, että onhan harmi, että sitä on tarjolla tosi harvoin. Maksanystävät ovat kuulemma oma lukunsa. Harmi sekin, että se luku ei ole suuri. Niin on hyvää ruokaa tämä maksa. Jollet usko, kokeile:

Tuoretta maksaa
Sipulia
Puolukkasurvosta
Voita paistamiseen
Hienoa merisuolaa
Kermaa

Leikataan maksa noin sentin siivuiksi. Ruskistetaan nopeasti voissa, ei liian kuumassa, eikä liian pitkään. Lisätään hienoa merisuolaa. Nostetaan syrjään. Lisätään pannulle voita ja hakattua sipulia, annetaan freesaantua pari minuuttia ja lisätään kermaa. Keitetään pikkuhiljaa kokoon ja sekoitetaan joukkoon puolukkasurvosta. Lopuksi lisätään valmiiksi ruskistetut maksan palat. Kiehautetaan ylös.

Lisukkeeksi perunamuusia, johon on sekoitettu hieman kardemummarouhetta. Sekä etikka/suolakurkkulaivoja (Pituus-suuntaan halkaistuja. Ukkopekan edesmennyt konemestari kieltäytyi eräänä keväänä syömästä seisovasta pöydästä. Syynä oli se, ettei siellä ollut entisten vuosien mukaan etikka/suolakurkkulaivoja. Siivutetut kuulemma eivät maistuneen läheskään niin hyviltä. Ihminen syö silmillään.)

Makutottumusten niin odottaessa, lisää vielä hieman puolukkasurvosta. Puolukka on yksi Suomen hienoimmista maustemarjoista. Se hakkaa chilin ja muut marakatinmausteet mennen tullen. Huomaatko, ettei tarvita edes pippuria. Ollaan omillamme vaan. Suomi on mausteiden upea maa. Kun sen vain oivaltaa.
Resepti tulostettavassa muodossa.
s (142 x 131)
Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen

perjantai 1. syyskuuta 2017

TAKAISIN KESÄTAUOLTA
 
Lupaamani kesätauko on pidetty. Olette saaneet ansaitsemanne tauon.
Tiedoksi niille, jotka eivät tätä kirjettä saa, selityksenä lienee se, että osoite on muuttunut.
Ja tiedoksi niille, jotka tämän saivat, ilmoittakaa minulle jos/kun osoitteesi muuttuu.

Tiedoksi niille, jotka lähettävät näitä kirjeitäni edelleen ystäville, työkavereilleen jne, en ole antanut siihen lupaa. Miksikö? No kun siihen ei lupaa tarvita. Antaa mennä vaan… 
 
TOISENLAISET OMENAVARKAAT
Osan nuoruuttani vietin saaristopitäjä Taivassalossa, jonka naapuripitäjä Iniö oli suosikkipaikkani. Saaressa asui mukavia ihmisiä, jotka puhuivat hauskaa kieltä. Sanovat, että Iniössä oli ihan oma kielensä. Siinä meni ruotsinkieli ja suomenkieli mukavasti sekaisin.

Ihmisen muistin valintamekanismi on merkillinen. Vieläkin muistan iniöläisen äidin ohjeen pojalleen 60 vuoden takaa:
”Ei Åke sinne gå, siel o mycket rapakkoo. Vatten kengän suut sissän gå.” (Älä Åke sinne mene, sielä on paljon vesirapakkoja. Vesi menee kengän suusta sisään.)

Toinen tarina Iniöstä on hieman aikuisemmalta ajalta. Nörbyläisen kalastajan pihalta varastettiin syksyllä vähän väliä omenoita. Hän alkoi öisin pihalla pissillä käydessään tarkkailemaan tilannetta. Nurkan takana oli vieras auto ikkunat huurussa. Kaiken lisäksi se tasapainoili merkillisesti hytkyillen. Sisällä temmelsi täydessä touhussa turistipariskunta. Kalastaja avasi oven ja totesi tilanteen reaaliajassa: ”Jaa, ni bara hässi häär, ja minä ko luuli, et te varasta minu äplena.”

Toisenlaiset omenavarkaat 1,9,17

Kanttarellikala 1.9.17
KANTTARELLIKALA
Kaksi upeaa luonnontuotetta. Metsän ja meren hienoa viljaa. Kalaa ja sieniä. Ei siinä paljoa muuta tarvita kuin ymmärrystä hyvän perään. Ja vaikka sen terveellistä, se on siitä huolimatta hyvää. Eikä kestä valmistaminen kauaa.

Neljälle
- Kalan fileettä á 150-200gr
- Murskattuja valkosipulin kynsiä
- 3 sipulia ohueksi siivutettuna
- 1 rkl inkivääriä kuivana tai tuoreena murskattuna
- 1 rkl suolaa
- Oliiviöljyä 3 rkl
- 1 rkl seesamiöljyä
- ½ kg Tuoreita tai pakastesieniä pieniksi siivutettuna
- Tilliä

Lämmitä pannulla 2 rkl oliiviöljyä ja lisää valkosipuli, inkivääri ja sipuli. Lämmitä yhdessä pari minuuttia, mutta älä anna räiskyä. Lisää kalan fileet ja paista molemmin puolin kolme neljä minuuttia.

Ota fileet syrjään ja puhdista talouspaperilla kevyesti pannu. Lisää loput oliiviöljystä sekä seesamiöljy. Lisää sienet ja lämmitä muutama minuutti koko ajan hämmentäen. Ripottele sienet kalafileiden päälle ja koristele vaikka tillin oksilla. 
Resepti tulostettavassa muodossa.
s (142 x 131)
Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen

torstai 22. kesäkuuta 2017



 
ERILAINEN ERÄPÄIVÄ
Olen aiemminkin kertonut suuren taiteilijan ja yhtyeeni solistinakin toimineen Juhani Markolan uskomattoman verbaalisesta tarinaniskennästä. Jussi oli erityisesti romanien suosiossa. Lieneekö siihen vaikuttanut se, että Jussilla oli ehtymätön varasto romanitarinoita. Monesti keikan jälkeen takahuoneeseen tuli romanimiehiä, jotka houkuttelivat Jussia tarinoimaan: ”Kerro Jussi taas juttu meikäläisistä, että saamma taas nauraa.” Ja Jussi kertoi. Päällimmäisenä mieleeni nousi seuraava tarina, joka erityisesti nauratti veljiä:

Manne sai kirjeen pankista ja kertoi siitä ilahtuneena heimoveljilleen: ”Pankinjohtaja hää haluaa lähtee miu kanssa metsällee. Kirjeeseen oli selkeästi merkitty eräpäivä…”.

erilainen eräpäivä 22.6.
 
JUHANNUS ON OVELLA
 
Juhannus tulee ja viime vuotiseen tapaan perjantairesepti siirtyy ansaitsemalleen suvilomalle. Jotta Suomen suven juhla olisi täydellinen, tässä vielä ohje, joka saattaa hämmästyttää tavallista kulkijaa.

Haluan toivottaa sinulle hyvää juhannusta ja aurinkoista kesää. 
 
 
HAUKI
 
Mökkiläiset ja urheilukalastajat ylipäätään tykkäävät kalastaan haukea. Se kun on otollinen taistelukaveri esimerkiksi uistinkalastukseen. Siinä on mukana taistovoimaa eikä koskaan tiedä, saako sen ylös. Isoimmat yleensä pääsee karkuun. Ainakin tarinoiden mukaan. Enoni Maininki oli aikoinaan intohimoinen hauen kalastaja kotisaarellani Lyökissä. 40-luvulla pikkupoikana kerrottiin urhotarinaa Mainingista, kun hänen uistimensa päässä ollut vasikan kokoinen hauki pääsi karkuun juuri nostettaessa sitä veneeseen. Maininki hermostui siitä niin, että hyppäsi saman tien perässä mereen sen perään. No - se ei ollut kovin realistista. Mutta kuvaa kyllä saalistajan tunnetta.

Miehet kyllä mieluisasti kalastivat ja kalastaa edelleen haukea. Mutta miten sitä voi valmistaa herkulliseksi ruoaksi? Kokeilkaahan Maininkin ja hänen siskonsa, äitini Saaran äidin, eli Lyökin Mamman Olivian kelpoisaa vanhanaikaista haukireseptiä.
 

 
Hauki
 
 
HAUKI ON HYVÄ KALA
 
Neljälle
Hauki kala. Koolla ei väliä kunhan on laillinen.
3 kananmunaa
Korppujauhoa 5 rkl
Vehnäjauhoja 3 rkl
1 sipuli
Hunajaa 2 rkl
6 rouhittua maustepippuria
2 rkl merisuolaa
1 dl kermaa
Voita

Perkaa hauki ja suomusta hyvin. Viruttele hyvin vedellä ja pyyhi kuivaksi. Hauen vatsaan tehdään Mamman nimikoiman ”Kyrsä” joka koostuu kananmunista, korppujauhoista, nisujauhoista, yhdestä pieneksi hakatusta voissa paistetusta sipulista, merisuolasta, hunajasta ja rouhitusta maustepippurista sekä puolikas korttelillinen taaleeta (joka on V-S Suomalaisittain n. desi kermaa )

Massa laitetaan hauen vatsaan ja vielä kalan molemmille puolille voita sivellen ja hieman hienoa merisuolaa. Ennen vanhaan se käärittiin märkään sanomalehteen, jonka voi tehdä nytkin vielä. Ei Iltalehtiä, kun niistä lähtee väri. Nykyään on kelpoisaa kääriä päälle alumiinifoliota, että säilyy mehevyys. Ja sitten uuniin 180 astetta tunniksi tai trendikkäästi nykyään grilliin hiilien päälle. Parasta tulee haudata se rosvolampaan tapaan, mutta se vie sitä, mitä nyt on hintsusti. Aikaa.
 
Resepti tulostettavassa muodossa.
 
s (142 x 131)
Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen

Palautteet/osoitteenmuutokset: oskari@herrankukkaro.fi

Lisätietoa: www.herrankukkaro.fi.

Tarina- ja reseptiarkisto.
Jos et halua enää meiltä sähköpostia, klikkaa tästä.

Vinkkaa kaverillesi reseptikirjeestä klikkaamalla tästä.

perjantai 16. kesäkuuta 2017

VALINNAN VAIKEUS



Tämä tositarina kertoo miehestä nimeltään Pekka. Nimi ei vastaa todellisuutta. Lähipiirini kyllä tunnistaa kaverin. Pekka oli kunnon aviomies. Hänellä oli kuitenkin yksi pahe: purjehdus. Eihän purjehdus nyt voi olla pahe? Kyllä vain, kun sitä harrastaa pekkamaisittain. Pekka kun tuli viikonlopun purjehdukseltaan kotiin, saappaat oli sekaisin, jos niitä yleensä oli matkassa. Venekunnan tapana oli nimittäin maaliin tulon jälkeen korkata kossupullo jos toinenkin. Turun Pursiseuran rantaan tullessa iloisuutta jatkettiin legendaarisella Purjehdusseuran Paviljongilla.

Vaimo alkoi kyllästyä menoon ja päätti mennä miestään vastaan pursiseuran laiturille. Eikä aikaakaan kun iloinen seurue lähestyi rantaa kauhealla kapellilla. Vaimo tunnisti jo kaukaa miehensä äänen ylitse muiden. Jo rantautuneet venekunnat seurasivat jännittyneenä näytelmää. Ilma oli aivan pläkä, joten äänet kantautuivat veneen ja laiturin väliä tehokkaasti.

”Kuules nyt Pekka! Tämä ei jatku enää näin. En kestä tällaista peliä enää yhtään. Saat valita: minä tai viina”, huusi vaimo. Purjehdussatama hiljeni totaalisesti. Kaikki halusivat kuulla Pekan vastauksen elämän ja kuoleman kysymykseen. Tyynessä säässä kuului syvä huokaus Pekan venekunnasta. Pienen tauon jälkeen kuului Pekan tarkkaan harkittu vastaus: ”Se riippu siit, kummost viina sul on!”


Asian arkaluontoisuuden vuoksi en katso aiheelliseksi kertoa jatkoa tähän draamaan.





KALAMUNAKAS


Vai ettei kala sovi munakkaaseen? Sopii kyllä. Kokeile, niin huomaat.

Ainesosat:
- 5 keskikokoista perunaa
- 5 kananmunaa
- 250gr savu-, kylmäsavu tai graavilohta
- kahvikupillinen raastettua parmesaanijuustoa
- ruokaöljyä ja/tai voita
- rouhittua mustapippuria
- persiljaa
- hyppysellinen suolaa

1. Siivuta 5 keskikokoista perunaa hyvin pestynä kuorineen. Laita paistinpannulla ruokaöljyn ja voin seosta ja paista perunat hissukseen kypsäksi. Välillä hämmentäen.

2. Vatkaa 5 kananmunaa kulhossa tasaiseksi ja mausta mustapippurilla ja suolalla.

3. Kaada munaseos sekä pieneksi pilkottu graavi- savu- tai kylmäsavulohi perunoiden päälle. Anna hetken pientä lämpöä, että munaseos hyytyy.

4. Nosta pannu liedeltä. Ripottele pinnalle parmesaani- tai muuta juustoa. Laita pannu grillivastusten alle niin kauaksi, että juusto sulaa kauniin ruskeaksi. Nyt se on nautittavissa.