perjantai 23. joulukuuta 2016


JOULUN IHME




Joulu on meille suomalaisille perinteitä täynnä. Minun jouluperinteeni on viettää tätä suurta juhlaa 8425 km päässä Naantalin kodistani, Ceylonin saarella, jota myös hymyjen saareksi kutsutaan. Valtion nimi on Sri Lanka. Tulimme tänne ensimmäistä kertaa 31 vuotta sitten. Jäimme kahteen koukkuun: Luontoon ja ihmisten hymyyn. Sillä tiellä ollaan. Jo yli 20 vuotta olemme toimineet vapaaehtoistyöntekijöinä perheemme ja yritystemme perustamassa Lotus Hill hankkeessa. Mukanamme on lukuisa määrä yksityisiä ja yrityksiä tukijäseninä. Yhteisin varoin olemme rakentaneet saaren ensimmäisen vammaisten lasten koulutuskeskuksen, inhimillistäneet ”lasten kaatopaikan” eli yksinäisten lasten vastaanottokeskuksen, rakentaneet taloja tsunamin uhreille ja auttaneet köyhiä lapsia koulunkäynnissä jne.

Viimeisimmät hankkeet ovat olleet Unohdettujen Laakson koulun rakentaminen ja toiminnasta vastaaminen. Lisäksi olemme jakaneet köyhille lapsille, pääasiassa tytöille lähes 20.000 paria koulukenkiä. Se on monelle kynnys kouluun pääsemiseen. Vuosi vuodelta käyttövarat ovat huvenneet. Maailmalla lisääntyvät sodat ja katastrofit. Apua tarvitaan moneen paikkaan. Me emme haluaisi ”jättää kavereita. Neuvottelimme valtion viranomaisten kanssa heidän mukaantuloaan pyytäen. Tuloksetta. Siksi meille oli kova paikka kutsua koolle kylän päällikkö, koulun opettajat, lääkäri sekä asianhoitajamme täällä. Olin valmistanut perusteellisen saneerausohjelman. Lääkärin käynnit vähenevät kylässä. Yksi opettajista irtisanotaan ja kouluruokailua vähennetään (lapsille ilmainen kouluruokamme lienee saarella ainoa lajissaan) ym. Kuluja karsitaan. Laakson väki on tiedoista kovin suruissaan. Koulu on heidän yhteisölleen kaikki kaikessa. Tämän tiedon kertominen heille on kova paikka.

Olin kirjoittanut asiasta tukijäsenillemme jonkin aikaa sitten, että näin tulee tapahtumaan. Sain tänään tiliotteen yhdistyksemme tililtä. Oli tapahtunut ihme, jota kutsun Joulun ihmeeksi. Kirjoittamani kirja, Onnellisen miehen tarinoita no 6, oli löytänyt monen jäsenemme konttiin. Monet yksityiset ja työporukat olivat koonneet varoja hankkeeseen. Tuttavamme arkkitehti lähetti sievoisen summan viestillä ”Open palkkaan”. Eräs teknologiayritys ilmoitti laittavansa joulurahansa hankkeeseen ja kokoavansa vielä lisää kollegoiltaan. Ja sitten taivaallemme ilmestyi pohjoisesta Joulun tähti. Yritys, jonka avulla aikanaan saimme koulun rakennettua, ilmoitti, että he maksavat loput, mitä koulumme toimiakseen tarvitsee ensi vuoden aikana.

Meillä on koolle kutsuttu kokous suunnitelmien mukaan. Se pidetään, mutta asialista on aivan toisenlainen kuin alun perin suunniteltiin. Ei liene vaikea ymmärtää, minkälaisessa tunnekuohussa vaimoni kanssa menemme kyläkokoukseen. Vaikka kyläläiset ovat buddhalaisia, eikä täällä yleisesti vietetä Joulua, he saavat kokea joulun ihmeen. On myönnettävä, että tässä vaiheessa vanhalla miehellä on jälleen ”vesi glaseis” kuten Lyökin mummollani oli tapana sanoa onnellisuuden tunteen vallatessa.

Kaikki tämä kerrottu vaikuttaa myös siihen, että saamme tänäkin vuonna jaettua koulukenkiä jälleen monen köyhän kylän lapsille. Se tarve on pohjaton.

Koulutus köyhissä maissa on kaikkein tärkeintä. Antamalla lapselle mahdollisuuden koulutukseen, annat hänelle väylän pois köyhyydestä.

Hartaalla ja kiitollisella joulumielellä
Sinulle ja läheisillesi Onnellista Joulua toivottaen,

Pentti-Oskari Kangas
Onnellinen mies
sekä Lotus Hill ry:n väki

Herrankukkaron, Vaakahuoneen ja Höyrylaiva Ukkopekan joulurahat ovat jälleen löytäneet kohteen, joka jakaa apua niille, jotka muut ovat unohtaneet.

 
 
Lisätietoa hankkeestamme löydät www.positiivarit.fi/lotushill. Klikkaa tukijäsenlomaketta. Seitsemällä eurolla lähtee joku lapsi koulutielle uusilla koulukengillään. Näin uskomatonta se vaan on. Ja sen kirjankin voi tilata www.oskarionnellinen.fi
 

 
Joulupuuro 23.12.16
 
 
KANELISAAREN JOULUPUURO
 
Mitäkö yhteistä on Suomen suositummalla juhlaruoalla ja talvikotimme Ceylonin (Sri Lanka) suosituimmalla arkiruoalla? Riisihän se. Vaan hieman eri tavalla valmistettuna. Me teemme tänä jouluna jouluruokamme täällä suomalaiseen tapaan. Tarveaineet löytyvät täältä nurkan takaa. Tulotiemme vierellä on lähitemppelin riisipelto, josta korjataan sato neljä kertaa vuodessa. Maidon sijaan käytämme kookosmaitoa, joka on riisin kanssa aivan uskomattoman hyvää. Vanilja kasvaa saarella ja suolaa saadaan rannikolla. Paikalliset harakat tuottaa maidon lisäksi voita. Harakat? Kyllä vaan. Lehmä on singhalesin kielellä Harakka. Ettehän kerro sitä Timolle!

Sitten se joulupuuron kaikki kaikessa, kaneli. Saaremme on maailmassa ainoa paikka, missä kasvaa kumariinitonta kanelia (Kumariini on myrkyllistä, ettäs tiedätte. Joten ostatte tietenkin Ceylonin kanelia.)

Tähän hymyjen saaren joulunviettoomme kuuluu myös saunominen saaren ainoassa savusaunassa. Se lämmitetään kanelipuilla. Mikä ihana jouluinen tuoksu.

1 ½ dl puuroriisiä
1 litra maitoa (mielellään punaista tai kevytmaitoon kermaa joukkoon)
2 tl vaniljasokeria
0,5 tl suolaa
1 tl hunajaa
Voita
Ceylonin kanelijauhetta
Yksi manteli

Voitele uunivuoka. Sekoita vaniljasokeri ja manteli riisiin ja kaada riisi maitoon. Anna vetäytyä hetken ja kaada sitten kaikki vuokaan. Lisää muutama nokare voita päälle.
Paras tulos kypsennyksessä saadaan aikaan miedolla lämmöllä ja hyvällä ajalla. Hätäisille: 2 tuntia, 160 astetta. Kiireisille: 5 tuntia, 120 astetta. Rauhallisille: 8 tuntia, 100 astetta. Noin tuntia ennen kuin puuro on valmista, ripottele pääll
e hitusen hunajaa. Kun pinta on kauniin ruskea, joulupuurosi odottaa nauttijaa. Reipas sirottelu kumariinitonta Ceylonin kanelia ohut kerros vielä pinnalle.

Mantelin löytäjää odottaa onnellinen elämä. Sattuma valitsee löytäjäksi aina positiivisen ihmisen.


 
Resepti tulostettavassa muodossa.
 
 

s (142 x 131)

Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen

1 kommentti: