perjantai 5. helmikuuta 2016


TAMMISEN ANTON LOKKITRAGEDIA
 

Naapurisaaremme, Aaslaluodon legendaarinen Tammisen Anto, oli niitä miehiä, joille aina sattui jotakin. Eikä aina kaikki mennyt kuin Strömsjössä. Kuten esimerkiksi tämä yllättävä tositarina:

Anton kotilaiturin ulkopuolella oli pieni kallionklupu, jota lokit pitivät taukopaikkanaan ja toilettina. Ruoan linnut kävivät hakemassa Anton troolarin kannelta ja laiturilta, silakoita, joita sinne oli tippunut. Tämän Anto vielä hyväksyi, pitiväthän lokit paikat puhtaina. Mutta se oli Antolle liikaa, että röyhkeimmät kävivät nappaamassa lounaansa täysinäisistä silakkalaatikoista, jotka odottivat laiturilla kalatukkuun viemistä.

Kun röyhkeys vain kasvoi, ja noin 100 m päässä olevan kallionklupun väri vaan valkeni entisestään, alkoi Anton mitta täyttyä. Hän luuli olevansa ovela.
Kun hänen asettamaansa lokkiverkkoon tarttui lokki, Anto sitoi sen jalkoihin dynamiittipötkön. Ammattimiehet kutsuvat sitä dynamiittipaskaksi. Sytytettyään nallin päässä olevan sytytyslangan, jonka palamisen eteneminen riitti lokin lentoajan kyseiselle ulkohuusipaikalle, Anto nosti linnun ilmaan. Se suuntasi –aivan oikein Anton arvion mukaan – suoraa tietä kallioluodolle.

Dynamiittipötkö painoikin liikaa, ja lokki kääntyi saman tien takaisin. Viimeisillä voimillaan se lensi Anton mökkiä kohden. Anto oli sitonut räjähdeaineen heikosti, ja niin pötkö tipahti lokin jaloista alas. Se putosi keskelle Anton juuri rakentamaa rantavajaa, jonka kattopelti loisti kirkkaana uutuutta hohtaen saariston auringossa. Samalla hetkellä, kun pötkö saavutti peltikaton, sytytyslanka oli palanut loppuun ja nalli räjäytti dynamiittipaskan.
Lopun arvannettekin. Peltikatto oli rullalla. Anto repi harventuneita hiuksiaan. Tokaisi kauheimman sanansa, mitä osasi: ”Perskules perskules. Voi perskules, minkä teki. Kaiken kukkuraksi kallioluodolta kuulunut lokkien kirkuna kuullosti aivan naurulta. Nehän olivatkin naurulokkeja.


Tammisen Anton lokkitragedia 5.2.16


 
Curry munat 5.2.16
 
 
CURRYMUNAT
 
Kirjoitan tätä reseptiä hymyjen saarella Ceylonilla, Sri Lankan valtiossa, jossa olemme toimineet joka talvi avustushankkeessamme jo lähes 20 vuoden ajan. Maassa maan tavalla. Siksi luonnollisesti syömme paikallista ruokaa. Paikallisilla raaka-aineilla ja perinteiden mukaan valmistettuna. Siksi tämä resepti. Sain syödäkseni hyvän ystävämme tekemänä. Oli niin hyvä, että aamullakin suu oli vielä naurussa. Älä ota ainesluetteloa kirjaimellisesti. Sovella ja sävellä. Pääasia, että saat syödä kunnolla ja hyvää ruokaa. Sitten ei harmita lainkaan niin paljon. Mikäkö? No yhtään mikään. Hyvä ruoka on sellaiseen auttava.

4-6 hengelle

Ainesosat:
6 kananmunaa

185 ml kookosöljyä
puolikas punasipuli
2 muusattua valkosipulin kynttä
1-2 kokonaista vihreää chiliä (3-4 cm pitkiä) halkaistuna pitkittäin 4 osaan.
2 tomaattia lohkottuna
1-2 tl paahdettua curryjauhetta
1 tl kurkumaa
1 tl sinapinsiemeniä
1 tl sarviapilan siemeniä
1/2 tl suolaa
ripaus chilijauhetta
250 g kookoskermaa , tarvittaessa

Teko-ohje:
Keitä kananmunat kypsiksi ja poista kuoret. Tökkää haarukalla muutama reikä munaan. Lämmitä kookosöljy ja paista kananmuna kunnes ovat kullankeltaisia. Ota munat pois pannulta. Paista sipuli, valkosipuli, chili ja tomaatit 5 min verran. Lisää mausteet ja paista 2 min lisää. Lisää kookoskerma ja munat. Maistele. Keitä miedolla lämmöllä/hauduta 10 min. Makua voi laimentaa lisäämällä kookoskermaa.

Syödään keitetyn riisin kanssa. Mutta jos hiukankin ollaan ympäristövastuullisia ja kestävän kehityksen toteuttajia ja terveellisen sekä hyvän maun ystäviä, Suomessa riisi korvataan haudutetuilla ohra- tai kaurasuurimoilla. (Ohratto tai kauratto) Muista, että riisikilon kasvattamiseen tarvitaan 50 000 siirrettyä litraa vettä. Ohran ja kauran kasvattamiseen ei litraakaan siirrettyä vettä kastelukanavien kautta. Se mitä taivaalta tulee, riittää. Mietihän tätä:)

 
Resepti tulostettavassa muodossa.
 
 

s (142 x 131)

Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen

1 kommentti: