ATLANTIN YLITTÄJÄT

Perheellämme on yksi yhteinen harrastus. Purjehdus. Joskin suoritamme sitä erillään toisistamme. Minä olen jo jonkin aikaa purjehtinut Hai- veneelläni enää muistoissani. Vuosien mittaan sijoitukseni ovat kummasti parantuneet. Vaimoni hätkähdytti sijoituksellaan aikanaan tyttökavereidensa kanssa naismiehistöisellä Hai-veneellä jopa Hangon regatassa miesmiehistöjä. Samaisessa kisassa olin minäkin kerran ensimmäisellä kääntöpoijulla ensimmäisenä. Se oli sellainen saavutus, että vatsani meni saman tien kuralle ja putosimme toiseksi. Poikamme Karioskari on perheemme ehdoton osaaja purjehduksella. Takavuosina hän purjehti kymmenmetrisellä veneellä 18-vuotiaiden kavereidensa kanssa kaksikin kertaa Atlantin yli. Itse hän oli nestori, juuri täyttänyt 20 vuotta. Uskomaton suoritus. Minun Atlantin ylitykseni jäi legendaarisen Queen Elisabeth-laivan matkustajan muodossa. Suuri osa Atlantin valtameren ylittäjistä lähtee Kanarian saarilta myönteisten tuulien vuoksi. Niin myös poikamme venekunta. Siltä ajalta on peräisin uskomaton tarina yksinpurjehtijasta, joka starttasi Teneriffan Santa Cruzista. Epäonnekseen hän ei osannut sanaakaan espanjan kieltä. Hankkiessaan muonaa rapakon ylitykseen, hän päätyi ostamaan paikallisesta marketista pääasiassa säilykkeitä niiden säilyvyyden vuoksi. Teksti jäi tunnistamattomaksi, mutta lihaa niissä näkyi olevan. Siis matkaan. Pitkälti yli kuukauden purjehduksen jälkeen hän saapui Caribialle, samaan satamaan poikamme kanssa. Vastassa oli yksinpurjehtijan vaimo, joka ensi töikseen ryhtyi ihmettelemään miehensä pitkää, mutta kauniin kiiltävää tukkaa. Selvisihän syy siihen. Tämä espanjankielitaidoton oli ostanut vahingossa koko lastin koiranruokaa.

MANSIKKAHERKKU   Tiedättehän, että siideri on viinin äiti. Jo ennen viinin keksimistä arabit, islamilaiset maurit, valmistivat omenoista kupperkeikkajuomaa eteläisessä Espanjassa. Espanjassa siideriä arvostetaan vieläkin paikallisena ´shamppanjana´. Sitä tarjotaan shamppanjamallisissa pulloissa, champpanjacoolerissa jäiden kera. Kokeilkaa joskus. Tilausnimi on SIDRA. Hienon hienostunutta hellejuomaa erityisesti. Espanjassa siideri kehittyi aikojen saatossa, kunnes se liukeni Kanaalin yli Englantiin. Siellä se kiinnittäytyi vuosisadoiksi irlantilaisten myötäeläessä. Vasta 60-luvulla se rantautui Suomeen. Mutta alkuperäisestä siideristä ei ole paljoakaan jäljellä. Lukekaahan Puolikuiva siiderikirja. Se on hauska ja valaiseva. Sen tiedon innoittamana minusta tuli aikanaan siiderihullu. Kaiken muun hulluuden lisäksi. Ja sen pitää olla käymisen kautta valmistunutta. Sakkaista. Kuten se oli jo ennen viiniä. Ja nyt taas. Lukekaa etikettiä. Ei enää spriillä terästettyä mehua. Perustin jo yli 20 v sitten Aurajokirannan Vaakahuoneelle siideribaarin. 64 erilaista siideriä. On muuten monenlaisessa ruoanvalmistuksessa oiva osa. 1,5 l mansikoita Pullo siideriä. Mielellään kuivaa tai puolikuivaa käymistuotetta. Irlantilaista- totta kai. 2 rkl hunajaa 1 juomalasillinen pähkinärouhetta 1 tl kanelijauhetta Pilko mansikka siivuiksi ja laita ne likoamaan siideriin puoleksi tunniksi. Tee kastike, jossa on hunajaa, liotuksesta otettua siideriä ja kanelia.

Resepti tulostettavassa muodossa.

Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen

Palautteet/osoitteenmuutokset: oskari@herrankukkaro.fi

Lisätietoa: www.herrankukkaro.fi.