perjantai 29. toukokuuta 2015


HIRVI OLYMPIALAISISSA

Olimme 1980 Moskovan Olympialaisten aikaan Tallinnassa purjehdusolympialaisissa. Töissä. Minulla on seinällä vieläkin oikein hieno ”bumaka” eli kunniakirja siitä. Ina- troolarillamme kuljetimme kisojen vip- vieraita Tallinnan lahdelle seuraamaan kisoja. Mukanamme oli myös nk. Flipper-laivasto, eli puolisen tusinaa Flipper moottoriveneitä samoissa toimissa. Olympiasataman johtajana toimi OTTO RAUD, joka oli hieno ja huumorintajuinen mies. Muutaman päivän välein hän piti ”laivastollemme” informaatio- ja palautekeskustelun. Satama-alue oli 1500 sotilaan ”piirittämä” ja valvonta mahdollisten terrorihyökkäysten johdosta äärimmäisen tehokasta.

Alustemme miehistökään ei saanut yöpyä aluksissaan, vaan tuutimaan piti mennä Viru-hotelliin. Tämä harmitti muutamaa flippermiestä erityisesti. Palautepalaverissa he alkoivat narista siitä, kuinka he epäilivät yön aikana jonkun käyneen heidän veneissään. Otto siinä ihmettelemään, että eikö veneet lukita poistuttaessa? ”Juu juu, ovet oli lukittu, mutta kannella oli sellaisia jälkiä, että siellä oli joku tepastellut” inisi joku. Istuimme Pakin kanssa vierekkäin ja meitä hävetti. Nolotti oikein tosissaan. Paki otti tilanteen haltuunsa ja nousi seisomaan ja kuulutti kuuluvalla äänellään: ” Herra johtaja Raud. Minäkin valitan. Valitan siitä, että epäilemme Oskarin kanssa, että Ina- aluksemme kannella on käyskennellyt viime yönä HIRVI.”

”Mistä herrat niin päättelee? kyseli Otto.

”No kun aamulla kömmimme alukseemme, näimme ihan selvästi, että siellä kannella oli hirven jälkiä” jatkoi Paki vakavalla äänellä ja naamalla.

Otto ei hämmentynyt hetkeksikään, vaan jatkoi vakavalla naamallaan ja äänellään, saman tien: ” Kulkaas Naantalin herrat. Meillä ei täällä Piritassa ole käyskennellyt hirviä muutamaan sataan vuoteen. Kyllä minä olen varma, että jos siellä aluksenne kannella on viime yönä hirvi jättänyt jalkansa jälkiä, kyllä sen hirven on täytynyt tulla teidän mukananne Naantalista.”

Oliko vielä muuta kysyttävää? Tilaisuus päättyi. Flipperkaverit katselivat toisiaan hölmistyneenä ja me siirryimme Oton ja Pakin kanssa Kalev Jahtklubille ölysille. Ja sitten me naurettiin niin, kun olimme ensin varmoja, ettei flippermiehet nähneet. Ja meistä tuli erinomaiset ystävät. Oton poika Priit antoi minulle kisojen loputtua lahjaksi ihan oikean Olympialipun.

Hirvi olympialaisissa 29.5.15

 
Pekan asenteelle suurtartunta
 
Tule mukaan ystäväni ja naapurimme PEKKA HYYSALOSTA tehtävän dokumentin rahoittamiseen. Positiivareiden kanssa haluamme auttaa tämän koskettavan tarinan taltiointia. Viime vuonna hänet valittiin Suomen positiivisimmaksi henkilöksi. Omalla asenteellaan Pekka on antanut rohkeutta ja päättäväisyyttä suurelle joukolle suomalaisia. Mukaan pääsee jo 2 eurolla.
 
Lue lisää
 

 
Sitruunakypsennetty raparperilohi 29.5.15
 
 
SITRUUNAKYPSENNETTY RAPARPERILOHI
 
Tässä reseptissä kala kypsyy happojen avulla. Sitruunan ja raparperin ansiosta. Terveysihmiset kertovat, että meidän on hyvä syödä välillä hapekasta ruokaa. Suolet tykkää kuulemma siitä. Sanoo suu mitä tahansa.

250 g lohta tai muuta kalan fileetä

Yksi pienehkö raparperin varsi
Persiljaa

Ruohosipulia
2 sitruunaa
Merisuolaa
Mustapippuria

Leikkaa lohi pieniksi kuutioiksi. Siika, hauki ja kuhakin käyvät. Kuori pieni raparperin varsi ja kuutio myös se. Pilko oikein pieneksi persilja ja ruohosipuli ja sekoita kalan ja raparperin joukkoon. Lisää makusi mukaan merisuolaa ja mustapippuria rouheena. Raasta vielä yhden sitruunan kuori joukkoon. Lopuksi purista kahden sitruunan mehu mukaan ja sekoita.

Hapot kypsyttävät herkun äkäisesti. Puolen tunnin kuluttua se on jo valmista. Ei kylläkään kestä kovin kauaa jääkaapissa. Ei ainakaan, jos sen syö. Erinomaista varrasleivän tai näkkileivän päällä. Ruisleipäkin käy, mutta vehnänen ei minun suussani toiminut. Tässä täytteessä on potkua. Niin pitää olla leivässäkin. Voita ei välttämättä tarvita.


 
Resepti tulostettavassa muodossa.
 
 

s (142 x 131)

Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen

Palautteet/osoitteenmuutokset: oskari@herrankukkaro.fi

Lisätietoa: www.herrankukkaro.fi.

perjantai 22. toukokuuta 2015



KIELITAIDOTON PÄRJÄÄ AINA

Olen monesti kertonut elämäni tarinoissa hauskoja sattumuksia tyyliin: ”Kyllä minä niin itseni mokasin”. Parhaiten se toimii ulkomailla. Kielitaidottomana. Tässä taasen yksi esimerkki elämän hauskanpidosta rehellisen oikeasti:

Kävimme orkesterini kanssa 1960–luvun loppuvuosina tosi tiuhaan keikoilla Ruotsissa. Ruotsinsuomalaisten tanssipaikoilla. Ja niitä riitti. Viikko kaksi peräkanaa paikasta toiseen. Tukholmassa tietenkin. Norköpingissä, Goteborgissa, Trollahättanissa, Malmössa jne. Varsinkin Etelä-Ruotsi tuli hyvin tutuksi. Erään kerran aikataulumme antoi myöden viikon verran ihan oikeaan lomailuun. Keikkabussissamme oli 7 sänkyä, pieni keittiö, jääkaappi ja takana puulämmitteinen sauna. Päätimme ohjata keulan kohti Hollantia ja Amsterdamia. Olihan se reissu.

Olimme etukäteen varanneet halvan majoituspaikan kaupungin hostellista. Osoite oli tiedossa ja kartta käytössä. Isolla bussilla kulkeminen Amsterdamin kujilla oli aika haasteellista. Niinpä eksyimme. Erään pienen torin laidalla oli joukko ihmisiä, joiden luokse pysähdyimme. Rumpalimme Nätsi hyppäsi autosta ulos ja kysymään ajo-ohjetta hosteliin. Hetken kuluttua hän palasi ja kertoi, että: kaksi korttelia eteenpäin, sitten yksi kortteli vasemmalle ja sitten seuraavasta oikealle. Siinä se hostelli on. Tein työtä käskettyä ja ajoin ohjeen mukaan. Ja yllätys yllätys. Siinä se majoituspaikkamme oli.

Merkillisintä tässä oli se, että Nätsi rumpalimme, tunnetusti täydellisesti kielitaidottomana hoiti homman. Kun kysyin häneltä, miten on mahdollista, että hän ymmärsi käsittämättömällä kielellä annetut ohjeet, hän vaatimattoman ihmisenä totesi: ”Mä luin huulilta.

Kielitaidoton pärjää aina 22.5.15


 
Sinappinen hunajakana 22.5.15
 
 
SINAPPINEN HUNAJAKANA
 
kahdelle
300-400 g broilerin rintaa
1 rkl hunajaa
1 rkl viinietikkaa
1 rkl sinappia
1 rkl ruokaöljyä
pippuria
Suolaa et välttämättä tarvitse. Päätä itse.

Myönnän, että kaiken maailman hulluuksien lisäksi olen vielä sinappihullukin. Mistähän moinen makutottumus? Tyrkkään sinappia mitä merkillisimpiin paikkoihin. Se on useasti minun eksoottinen mausteeni. Chilit sun muut saa jäädä. Erityisesti tykkään ranskalaisesta Dijon sinapista. Ja tietenkin aina siitä, jota en koskaan vaihda. Hunajasta olen tykännyt äidinmaidosta asti. Enkä sitäkään vaihda. No siinä ne ainesosat ovatkin. Ja vähän kanaa tietenkin kyytiin:

Sekoita korkeareunaisessa astiassa ruokaöljy, viinietikka, sinappi ja hunaja. Lisää pippuri. Ja suola jos haluat. Laita broilerin palat marinadiin ja pyöritä niitä ja valele niitä marinadilla. Anna maustua vartin ja taas kääntele ja valele ja vielä vartti. Halutessasi voit kaksinkertaistaa marinadin määrän.

Laita uuniin 180 astetta 35–40 minuuttia, kunnes pinta on kauniin ruskeaa. Voit kuumennuksen aikana valella vielä lihoja nesteellä.

Nautitaan keitettyjen perunoiden tai salaatin kera. Keitinliemi kastikkeena
 
Resepti tulostettavassa muodossa.
 
 

s (142 x 131)

Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen

Palautteet/osoitteenmuutokset: oskari@herrankukkaro.fi

Lisätietoa: www.herrankukkaro.fi.

perjantai 15. toukokuuta 2015


TELEFAX

Me elämän ehtoopuolelle selvinneet it-tumpelot saamme vähän väliä sydämen tykytyksiä tietokoneen merkillisyyksistä. Milloin painammme vahingossa delete-nappia ja tärkeät asiat häipyvät. Milloin lähetämme/välitämme viestin väärälle henkilölle jne. Ymmärryksen ja sorminäppäryyden synergia on enemmän kuin haasteellista. Kerronpa esimerkin.

Elettiin aikoja, jolloin legendaarisen telexin jälkeen oli keksitty telefax. Se oli todella uutta ja vallankumouksellista. Tekstiä ja kuvaa eetteriin ja vastaanottajalle. Hankimme sen ensimmäisten joukossa. Yritykseemme tuli nuori työharjoittelija, joka osasi kaiken. Niin kuin nuoret ihmiset aina osaavat, kun ovat aloittamassa työtään. Tämä poika oli erikoistunut telexin käytössä. Hankimme postista hienon laitteen, jossa saatiin ohjelmoitua ryhmälähetys usealle henkilölle yhdellä nappulan painalluksella. Mikä onnellinen sattuma saada asiantuntija hoitamaan tämän pioneerityömme. Siitä alkaisi menestystarina. Lähetimme ensimmäisen asiakaskirjeemme ryhmälähetyksenä. Osoitteita, jotka olimme keränneet messuilta, oli valtaisa määrä. Minua jännitti kovasti ja kysyin moneen kertaan harjoittelijalta, että ovatko nyt kaikki lähetyksessä viimeisen päälle oikein. "Kuule. Kyllä mä tän osaan". Tiedättehän asenteen.

Poika painoi lähetysnappia. Kävimme jännittyneenä odottamaan ensimmäisen sosiaalisen median toimiemme onnistumista. Sitten alkoi puhelin soida. Alkoi tulla ärräpäitä ja aika pahaa palautetta. Se oli enemmän kuin katastrofi. Harjoittelijaneromme oli ohjelmoinut telefax-lähetyksemme niin, että vastaanottaja sai ensimmäiseksi luettelon kaikista vastaanottajista ja sitten vasta noin 30 sivun jälkeen varsinaisena viestimme. Pieni onni onnettomuudessa oli, että noin 500 lähetyksen jälkeen kone kuumeni niin, että se meni jumiin ja lopetti loput lähetykset.

Olimme 500 asiakasta köyhempiä. Ja entiset asiakkaamme nipun faxipaperia köyhempiä. Bonuksena vielä, että levitimme maailmalle yrityksemme tärkeimmän substanssin, tuoreen, juuri päivitetyn asiakasrekisterimme. Mitäs sitten? Korvat punaisena vastaanottamaan puheluita. Ohjasin ne kaikki harjoittelijalle. Olin niin ilkeä. Entäs sen jälkeen? Ei muuta kuin messuille vaan hakemaan uusia osoitteita. Nyt niitä on kaiken kaikkiaan jo lähes satatuhatta. Aika usein messuilla naureskellaan tapahtumalle. Onpahan hyvä muistella, hymyillä ja naureskella menneitä. Niin aika kultaa tapahtuneet. Hyvä niin.


Telefax 15.5.15


 
Mustikkalätyt 15.5.15
 
 
MUSTIKKALÄTYT
 
4 dl mustikkamehua
dl vehnäjauhoja
1 kananmuna
1 ½ rkl hunajaa
2 tl vaniljasokeria
¼ tl suolaa
2 rkl ruokaöljyä
Voita paistamiseen

Sekoita mehu, jauhot hitaasti lisäten ja koko ajan vatkaten, kananmuna, mausteet ja öljy tehokkaasti keskenään. Anna turvota vajaan tunnin. Paista lätyt voissa tai ruokaöljy/voi seoksessa lätty-tai paistinpannulla kullan ruskeaksi.

Mustikkamehun sijaan voi käyttää myös mitä tahansa mehua. Mustikat vaan sopii tähän paremmin kuin suklaanappi kaurapuuroon. Ja on kumma, jollei tenavat villiinny.
 
Resepti tulostettavassa muodossa.
 
 

s (142 x 131)

Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen

Palautteet/osoitteenmuutokset: oskari@herrankukkaro.fi

Lisätietoa: www.herrankukkaro.fi.

perjantai 8. toukokuuta 2015


PUHELIN ON HAUSKA VEMPELE

Puhelin on hauska vempele. On se, jos sen sellaisena haluaa kokea. Vaikka nämä positiiviset tarinat ovat pääsääntöisesti menneiden muisteloa, mukavaa tapahtuu minun ja Sinun elämässäsi - joka päivä. Jos vain sen haluaa huomata. Kerron eilisen päivän hätkähdyttävän puhelintapahtuman. Pohdimme yrityksemme myyntipalvelussa, mistä hankkisimme meille potentiaalisten asiakkaiden yhteystietoja. Liittoja, järjestöjä jne. ”Katsotaan Fonectasta, sieltä niitä varmasti löytyy”. Nettiin ja Fonectan sivuille. Eihän sieltä mitään Fonectan puhelinnumeroa löydy ainakaan alle kymmenen minuutin. Kuten ei yleensä muidenkaan kotisivuilta. Miksiköhän yritykset panttaa puhelinnumeroitaan. Ettei vaan kukaan sattuisi soittamaan. Yllytetään persoonattomaan yhteydenpitoon.

Soitetaan 020202:
- 020202 Fonecta numeropalvelu. Miten voin auttaa?
- Saisinko Fonectan puhelinnumeron?
- Kyllä. Te soititte juuri Fonectan numeropalveluun.
- Just, mutta haluaisin Fonectan puhelinnumeron.
- Tämä on 020202 Miten voin auttaa?
- Haluaisin Fonectan puhelinnumeron!
- Miksi te soititte tänne, jollette halua mitään erityistä numeroa?
- Soitin sen vuoksi, että haluan Fonectan puhelinnumeron.
- Anteeksi. Nyt minä en ymmärrä tätä. Tämä on Fonectan numeropalvelu 020202. Miten voin auttaa?
- Te voitte auttaa minua antamalla Fonectan puhelinnumeron. Minä soitin teille, koska Fonectan kotisivuilta en löytänyt Fonectan puhelinnumeroa.
- Ai te haluatte FONECTAN puhelinnumeron. Olisitte sen heti sanonut. Pitkä hiljaisuus ja kuiskaava ääni:
- Anteeksi kauheasti. En minä vaan tiedä.
- Ette tiedä työnantajanne puhelinnumeroa? Miten tämä on mahdollista?
- Voi anteeksi kauheasti, kun sitä ei kukaan koskaan aiemmin ole kysynyt minulta. Minä kovasti haen sitä nyt juuri Fonectan kotisivuilta, mutta on näköjään kovin vaikea löytää.
- Ei se mitään. Ymmärrän kovin hyvin. Kiitos avusta.

Soitin seuraavaksi 0100100. Sieltä löytyy kaikki.

Puhelin on hauska vempele 8.5.15


 
Toisenlainen hernekeitto 8.5.15
 
 
HIEMAN TOISENLAINEN HERNEKEITTO
 
1. Osta valmista Jalostajan hernekeittoa purkissa ja lämmitä se.
tai:

2.
tee itse. Siihen tarvitaan:

1 kg kuivattuja herneitä
1 kg suolattua possua tai kanan rintafileitä
2 sipulia

2 porkkanaa
2 rkl sinappia
2 tl suolaa
2 tl ruokaöljyä

Laita kuivattuja herneitä raikkaaseen veteen yöksi likoamaan


Kaada vesi pois ja lisää kattilaan uutta raikasta vettä, johon kaadat lionneet herneet.

Lisää liha. Perinteisesti se on suolattua possua, mutta esimerkiksi kanan rintafileet käyvät mainiosti. Kanan voi lisätä vasta tunnin keittämisen jälkeen.

Lisää sipulisilppua sekä ohuita porkkanansiivuja.

Kuori keittämisen aikana pinnalle noussut vaahto pois.

Kahden tuunnin keittämisen jälkeen nosta lihat pois ja pilko ne pieniksi sekä laita takaisin kattilaan. Lisää vielä vähän sinappia ja suolaa makusi mukaan. Ja lopuksi ruokaöljy. En tiedä mistä se johtuu, mutta esim. kalakeittoon ja hernekeittoon pieni öljyn lisäys tekee terää. Jos haluat eksoottisen maun, lisää luraus soijakastiketta. Tai pari ruokalusikallista kapriksia. Kiehauta vielä hetken.

Lämmitettynä maku paranee koko ajan. Mutta säilytys ehdottomasti jääkaapissa. Huoneenlämmössä alkaa käydä vilkkaasti. Pakastaminen onnistuu mainiosti.

PS. VINKKI

Kokeilin kerran lihan korvaamista tulitukkuaskin kokoisilla esisuolatuilla ruodottomilla kalan paloilla, jotka laitoin mukaan kiehumaan n. 8 minuuttia ennen liedeltä pois ottoa. Toimii.

 
Resepti tulostettavassa muodossa.
 
 

s (142 x 131)

Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen

Palautteet/osoitteenmuutokset: oskari@herrankukkaro.fi

Lisätietoa: www.herrankukkaro.fi.