perjantai 17. tammikuuta 2014


LUOKAT TUPLANA


Yrjö-isälläni oli tapana kertoa elämänläheisiä tarinoita lähipiiristään. Tässä yksi niistä. Uudessakaupungissa 50-luvulla naapurimme poika kävi keskikoulua ja jäi joka vuosi luokalleen. Eli kaksi vuotta per luokka. Näin kävi neljännelle luokalle asti. Viidennen luokan poika (silloin jo melkein mies) pääsikin yllättäen ensimmäisellä yrittämällä läpi.

Perheen isä oli vanhan kansan miehiä. Rauhallisesti hän totesi pojalleen: ”Olisi kyllä parempi, että kävisit varmuuden vuoksi tämänkin luokan vielä uusiksi, kun on tavaksi tullut. Saisit selkeästi vahvemman pohjan jatko-opinnoillesi.”

Siihen aikaan lapset tottelivat isiään. Poika meni uudelleen viidennelle luokalle. Lukuvuoden lopputuloksena oli, että hän olisi jäänyt luokalleen. Opettajaneuvosto kokoontui pähkäilemään ennen kokematonta ongelmaa. Lopulta päätettiin joustaa, kun hän oli jo kerran sen luokan selvittänyt. Hän sai päättötodistuksen. Sen ensimmäisen vuoden perusteella.






OHUKAISIA JA PAKSUKAISIA- OSKARIN LÄTYT




Niiden hieno ranskalainen nimi on ”crêpes”. Lätyt ja letut. Samaa herkkua. Ja hinta-laatusuhteessa mainioita. Letut kuin letut. No ei ihan. Jos näet hieman enemmän vaivaa, saatat saada läheistesi suun hymyyn. Kas tässä:

0,5 litraa punaista maitoa
2 kananmunaa
2,5 dl jauhoja (josta puolet puolikarkeita vehnäjauhoja, puolet ruisjauhoja)
1 tl suolaa
Rypsiöljyä
Iso nokare voita
2rkl vaniljasokeria tai 1 teelusikallinen hienoa kanelia
Pieni kahvikupillinen vichyä

Sekoita kaikki kuiva-aineet ensin. Lisää maito ja sekoita oikein hyvin. Vasta tämän jälkeen lisää kananmunat. Lisää sitten sulatettu voi ja vichy. Anna vetäytyä vartti–puoli tuntia. Paista rypsiöljyssä.

Ohukainen? Paksukainen? Jos teet ohuita lättyjä paistinpannulla tai lättypannulla, ne ovat ohukaisia. Jos laitat taikinan uuniin pellille, siitä tulee paksukainen.
Lisukkeena paras on ohut viiru hunajaa. Tai marjahillo.

Voit myös kääräistä rullalle ja laittaa täytteeksi mitä mielikuvitus antaa periksi. Makeaa tai suolaista.

Valmistuksen jälkeen letut säilyvät 50–60 asteisessa uunissa lämpiminä, jollaisina ne maistuvat parhaiten. Oikein kylmä maito on kelpo kyytipoika.

Resepti tulostettavassa muodossa.






Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen
 
Palautteet: oskari@herrankukkaro.fi

Lisätietoa: www.herrankukkaro.fi.

4 kommenttia: