perjantai 17. toukokuuta 2013


HUUMORIPITOINEN TULLIMIES


Elettiin vuotta 1959. Taivassalon–Kustavin Yhteiskoulun viidennen luokan oppilaat lähtivät elämänsä ensimmäiselle ulkomaanmatkalle. Matka oli epävirallinen, ilman koulun siunausta. Reissu oli mieleen jäävä. Ihan loppuun asti.

Höyrylaiva saapui Turun Otkantin satamaan ja iloinen - alaikäinen- opiskelijajoukko kiiruhti rantaan. Toki tullin kautta. Siihen aikaan tulli tutki käytännössä lähes jokaisen matkustajan laukut ja tuomiset. Lähteenmäen Markku oli ostanut tuliaisiksi itselleen kaksi pulloa punaviiniä, jotka hän oli pakannut laukkuunsa. ”Jaaha-jaaha. Mitä sitä nuorukaisella on laukussaan?” kyseli tullimies. ”Siellä on vaihtovaatteet ja pari paria kenkiä”, Lähteenmäen Markku änkytti  otsa hiessä.

Pahaksi onneksi toinen viinipulloista oli rikkoontunut ja kuperkeikkajuoma kostutti laukun pohjaa. Huumoripitoinen tullimies tarkasteli nuorukaista hymyissä suin, hipaisi kädellään märkää laukun pohjaa ja totesi sitten totisen näköisenä: Kuulkaahan hyvä herra. Ottakaahan nyt laukkunne ja viekää se kiireesti kotiinne. Näyttää siltä, että yksi kenkä vuotaa.”





 

MEIÄN MARJAN MAKKARAKASTIKE





1 kpl lenkkimakkaraa
1 kpl sipuli
2 rkl vehnäjauhoja
2-3 dl lihalientä (maun mukaan).
3 rkl tomaattisosetta tai ketsuppia
4 rkl persiljaa
2 rkl voita tai öljyä


Sipuli pilkotaan pieneksi ja makkara kuutioidaan. Paista ne rasvassa. Sirottele päälle tasaisesti vehnäjauho ja sekoittele koko ajan, ettei pala. Anna ruskistua hitaasti. Kaada joukkoon vähin erin lihaliemi ja anna kiehua. Sekoita koko ajan, ettei paakkuunnu. Anna kypsyä 15 minuutin sekoittaen. Lisää lopuksi ketsuppi tai tomaattisose ja viimeksi silputtu persilja.

Nauti keitettyjen kuoriperunoiden kanssa, ja kesäkuun alkupuoliskosta lähtien uusien rymättyläläisten perunoiden kera. Mukavasti maistuu myös maustekurkku tai hillosipulit.

Resepti tulostettavassa muodossa.


 KOMMENTTEJA JA VASTAUKSIA LUKIJAKIRJEISIIN

Sima voidaan mainiosti tehdä myös esimerkiksi kirsikkapuun lehtiin. Huikean hieno maku. Mahlan sijaan voi käyttää raikasta vettä, mutta sitten se ei ole enää Marskin simaa.

Mahlan keräämisestä: Takavuosina keräsin Herrankukkaron pihakoivuista mahlaa toista sataa litraa. Porasin koivun runkoon muutaman sentin syvyydellä 10 mm reiän. Siihen tuuppasin 10 mm paksuisen kumiletkun (muovinenkin käy). Narulla kanisteri lempeästi, mutta vahvasti puun kylkeen ja letkun pää siihen. 15 cm halkaisijaltaan olevasta koivusta tulee jopa 5 litraa per vuorokausi. 30 cm halkaisijaltaan olevasta jopa 15/vrk. Juoksutuksen loputtua reikään laitetaan puutappi. Aikanaan mahlasta tehtiin koivusokeria eli Xylitolia. Ennen vanhaan sitä käytettiin lääkkeenä mm. allergiaan ja munuaissairauksiin.

On huomioitava, että koivun mahlan kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin. Suomessa kerätään vuosittain satoja tuhansia litroja mahlaa. 99% menee vientiin. Maihin, jotka arvostavat puhdasta luonnontuotetta. Voi meitä suomalaisia. Luonto täynnä ihmeitä, joita emme osaa arvostaa.

Jos puun kunto säälittää, voin kertoa, että asiantuntijoiden mukaan 1-2 vrk juoksutus ei puuta häiritse. Koivuhan juoksuttavat mahlaa ihan itsestäänkin keväisin. Tärkeää on toimia hyvin hygieenisesti, sillä mahla säilyy jääkaapissakin vain muutaman vuorokauden. Minä tein ensin Marskin simaa ja laitoin loput mahlat pakasterasioihin ja pakastimeen. Pastörointi tuhoaa tärkeitä ainesosia mahlasta. Pidä kiirettä, sillä juuri nyt on paras mahlan keruuaika.




TOSITARINOITA

Jos elinikää vielä siunaantuu, tarkoitukseni on tehdä kirja lukijapalautteista. Tositarinoita. Jos muistissasi on hauska tositarina elävästä elämästä, mieluiten tilannekomiikkaa, kirjoita minulle. Palkitsen parhaat höyrylaiva Ukkopekan 75 v juhlaristeilyn piletillä. Kirjoita tarinasi: oskari@herrankukkaro.fi



Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen
 
 Palautteet: oskari@herrankukkaro.fi

Lisätietoa: www.herrankukkaro.fi.

1 kommentti: