perjantai 30. marraskuuta 2012



KYLMÄKORVEN HILU JA REEPERBAHN


Olen vieraillut Hampurin St Paulissa, Reeperbahnilla 2 kertaa. Ensimmäisen kerran 60-luvun alussa Rauman Opettajaseminaarin luokkaretkellä. Kohde ei kuulunut viralliseen ohjelmaamme, karattiin vaan matkanjohtajan suojasta parin kaverin kanssa ja jouduttiin tosi alas. Kellariin, nimeltään Star Club. Siellä rämpytti kitaroita neljä pitkätukkaista poikaa. Tulevat kansankynttilät huokailivat, että mitähän noistakin tulee vielä. Tulihan. The Beatles.

Toisen kerran vuonna 1971 vaimoni kanssa. Matkaseuranamme oli riihimäkeläinen kauppias Jussi Kylmäkorpi vaimonsa Hilun kanssa. Touhusimme siihen aikaan yhdessä Riihimäen Pallonlyöjien kanssa bingohallia kaupunkiin. Saatiin uudet mailat seuralle. Hampurissa rouvat sitten halusivat mennä tutustumaan kuuluisaan Reeperbahniin, josta orkesterini aikaisempi solisti Irwin oli juuri tehnyt menestyshitin. Meitä Jussin kanssa kauhistutti hanke ja rouvien uteliaisuus.

Pysäytin taksin parisataa metriä ennen kuuluisaa katua. Kävellessämme jonkin aikaa tulimme vaatimattoman ravintolan eteen. Luulin sitä ilmeestä päätellen ruokaravintolaksi; kukkasia ikkunassa ja kaunista rekvisiittaa. Kerroin että tämä on nyt sitten tyypillinen erotiikkaravintola täällä. Ei muuta kuin sisälle. Perillä on tosi hämärää ja kompuroimme punaisten lyhtyjen sivuitse isolle sohvalle. Tilasimme drinkit. Rouvat eivät huomanneet kuinka tarjoilija vilkuili heitä hämmentyneenä. Silmäni jämähtivät esiintymislavan suurelle valkokankaalle alueen teemoitukseen liittyvät kuvat. Ensiksi jättikokoinen phallos. Voihan verokirja, mietin. Että tämäkin oli tällainen paikka. Alkoi programi. Sitä itteänsä. Seuralaisemme olivat hiiren hiljaa. Hilukin, joka oli kova puhumaan ei saanut hämmästyksestään sanaa suustaan. Sitten kuuluttaja kertoi lavalle tulleesta pariskunnasta. He alkoivat rakastelunsa. Aviopari, kertoi kuuluttaja. Minä käänsin kun olin sodan jälkeen lukenut pitkän saksan. Hetken kuluttua Hilu sai suunsa avatuksi. Pohojalaasen murteen sävyttämänä raikui tässä minun luulemassani ruokaravintolassa rouvan kommentti: ” Vai että oikein aviopari! MITÄHÄN NE TEKÖÖ SUNNUNTAASIN KOTOONA? ”





  

PUOLUKKARAHKA



Herrankukkaron emäntämme Aarnion Anja hemmottelee vieraitamme loppuun asti. Lounaalla on yleensä suu jää nauruun vanhanajan pannukakulla. Tyrnihunajahillolla. Mistä lie tuon hilloreseptin saanut?

Illallisella hymyn kare saavutetaan varmimmin puolukkaherkulla. Ei riitä, että puolukka on yksi loistavimmista superruoistamme, jota ei tarvitse maahantuoda vaan joka voidaan tuoda maasta. Vaikka itse poimimalla. Omasta maasta.

Itselle ja 5:lle vieraalle:

3 dl puolukkaa
1 prk (2.5 dl) vispikermaa
1 prk maitorahkaa tai mieluiten vaniljarahkaa
½ dl sokeria tai ¼ dl hunajaa

Murskaa puolukat, lisää sokeri tai hunaja tai molempia puolet. Sekoita. Vispaa kerma ja lisää siihen rahka. Lopuksi makeutettu puolukkamurske. Kevyt sekoitus.

Asiakaspalautteissa asteikolla 0-5 tämä jälkiruoka on saanut pitkällä aikavälillä arvosanan 4.8

Asiakkaat ovat puhuneet. Pulinat pois.

Resepti tulostettavassa muodossa.


 


Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen
ONNELLINEN MIES

 Palautteet: oskari@herrankukkaro.fi

Lisätietoa: www.herrankukkaro.fi.

6 kommenttia:

  1. Here we present to introduce to all visitors in this great blog. and thank you for allowing me .

    cara menggugurkan kandungan
    obat aborsi
    tanda tanda kehamilan

    VastaaPoista