perjantai 3. elokuuta 2012


HERRA HAMMARBERG


Vasemmalta: Herra Hammarberg (Irwin), allekirjoittanut ja Nätsi 1.6.1966 Kyyjärvellä

Tapasin äskettäin Nätsin. Orkesterimme perustajajäsenen Esa Rosvallin. Istuimme Vaakahuoneella tovin ja kuinkas muuten. Puhe kääntyi menneisiin. Nätsi kertoi tarinan, jonka minäkin sitten löysin muistilokeroistani. Oltiin kesäkuun alussa 1966 kesäkiertueemme ensimmäisellä keikalla, Etelä-Pohjanmaalla. Kyyjärven lavalla. Olin palkannut solistiksemme tuntemattoman kitaraa soittavan ja honottavasti laulavan Antti Hammarbergin, IRWININ. Tulevalla kansansuosikilla oli muutama persoonallinen tapa. Hänellä oli aina mukanaan asiakirjasalkku. Hän täydensi sen päivittäin. 4 pulloa Rommi Bacardia. Irwin itse jo oli käyttänyt illan mittaan yhden pullon. Lopuille hän löysi aina kavereita. Kumma juttu. Bändille hän ei tarjonnut, kun niin oli sovittu. Nätsikin oli ja on vieläkin 100% absolutisti.

Taukohuoneessa kanssamme hengaili järkkäripariskunta, jolle Irwin kuperkeikkajuomaa tarjoili. Yhtäkkiä hän laittoi kaksi etusormeaan V-muotoon ja alkoi takoa niillä pöydän reunaa. Se joka tekee tätä taukoamatta 5 minuuttia, saa Bacardipullon. Järkkäri oli viinaan menevä ja alkoi takoa raivoisasti pöydän reunaan. Myös vaimo taisi sitä olla, sillä tämä alkoi hänkin takoa sormillaan pöytää. Minuutit kuluivat. Sormet punoittivat jo, ja kasvojen väri vaihteli valkoisen ja tulipunaisen välillä. Kasvot vääristyivät molemmilla ja hiki lensi. Seurasimme äänettöminä koitosta.
” Viisi minuuttia, karjaisi laulusolisti ”
Pariskunta hyppäsi ilmaan ja tuuletti. JIPPII!. Kaksi pulloa on meidän.
” Kuinka niin? Ettehän te tehneet sitä näillä sormilla, kuten lupasin,” sanoi Irwin ja näytti omia sormiaan.
Muistelimme myös kerran keikan jälkeen yöbaariin menoa. Nätsi kävi kysymässä kassalta, että missä täällä voi soittaa?
” Tuolla nurkassa on puhelinkoppi ”.
Sen jälkeen 3 puhaltajaamme ahtautui puhelinkoppiin ja aloitti soiton.

 

 





Sunnuntaina tätä kirjoittaessani oli Vaakahuoneen Paviljongilla koko kesän jatkuneen Turun Superstaran loppukilpailu. Aivan huikea taso. Voiton vei tulevaisuuden taattu menestyjä turkulainen ammattimuusikoista koostuva orkesteri Demoiselle Gosse solistinaan karismaattinen Tiina Rantanen, joka hurmasi niin yleisön kuin tuomarit vaihtoehtoisella pop/rock-tyylillään ja lunasti onnellisen haltioituneena 1500 euron päävoiton. Solisti sai kilpailun tuomarin Tommi Läntiseltä kehotuksen ” Älä ikinä muutu”. Kuulette vielä heistä. Lue lisää.

Vierelläni istuneen laulaja Tommi Läntisen kanssa meillä oli mukavaa. Kerroin jutun nimeltä mainitsemattomasta turkulaisesta laulajaveljeksestä. Toinen oli kotona tiskaamassa. Toinen katseli telkkaria.
”Mitä siält telkkarist tule? ”
” Sää ”
” Ai mää vai ?”
Turkulaista Läntistäkin nauratti niin.




Seuraa meitä Facebookissa


RETIISIVOILEIPÄ



Kesään kesäherkkuja.

Istutin viime kesän pihalle kukkapenkkiin ystäväni Juha Toikan (Kodin Kukat) lähettämiä maustekasvien siemeniä. Lupasin vaimolleni, että minä hoidan ne kesän yli, ettei hänen tarvitse niistä nähdä vaivaa. Niinhän siinä kävi, että ne kuolivat kun vaimo ei muistanut kastella niitä. Nyt keväällä tupsahti esille persiljaa valtoimenaan. Sehän onkin monivuotinen herkkukasvi. Hienoa. Lapsena suurta herkkua oli voinäkkäri persiljapeitteellä. Muistan sen maun. Mutta jalostetaan sitä vielä eineen verran:

Ainekset:
Näkkileipää
sinappia
juustoa
retiisiä
persiljaa
suolaa

Laita näkkärin päälle siivu juustoa. Levitä ohut kerros sinappia. Hienonna retiisit ja persilja ja kiinnitä ne sinappiin. Päälle pieni ripaus merisuolaa myllystä. Se on siinä. Kylmän maidon kanssa.

Resepti tulostettavassa muodossa



 



Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen

 Palautteet: oskari@herrankukkaro.fi

Lisätietoa: www.herrankukkaro.fi.

6 kommenttia: