perjantai 16. maaliskuuta 2012


MAANTEIDEN KUNINKAAT

Täällä Sri Lankassa jalankulkija on maanteiden kuningas. Tai oikeammin prinssi. Ensimmäisenä tulevat eläimet, etunenässä koirat. Sitten kävelijät, sitten polkupyöräilijät, sitten mopoilijat ja moottoripyöräilijät, sitten tuk-tukit, sitten kuorma-autot, sitten paikallisbussit ja viimeksi henkilöautot. Kaikki toimii joustavasti, kun muistaa arvojärjestyksen. Jotta pakka menisi oikein sekaisin, kaiken sekoittavat expressbussit, joiden kuskien ansiot perustuvat urakkapalkkaan. He ajavat suurilla vanhoilla busseillaan kuin kamikazet. Mitään pelkäämättä, mitään väistämättä. Näiden bussien alle jää täällä vuosittain tuhansia ihmisiä. Mitäkö tapahtuu näille yliajaville kuskeille? Paikalla olevat ihmiset hakkaavat hänet. Saattavatpa polttaa bussinkin. Siksi bussit kuskeineen yleensä poistuvat paikalta tai kuski juoksee saman tien viidakkoon karkuun.

Ennen kuin omaksuin tämän arvojärjestyksen, mokasin muutaman kerran. Yhden kerran ajoin autolla puuta päin, kun en muistanut täkäläistä arvojärjestystä. Ajoin kapeaa kotitietäni. Edessäni ajoi vanha mies polkupyörällä. juuri kun olin ohittamassa häntä, hän heilahti eteeni. Ei muuta kuin ratti oikealla ja päin puuta. Löin otsani, johon tuli syvä haava ja verta tuli reippahasti. Ajoin nenäliinaa otsalla pitäen läheiselle ensiapuasemalle, jossa otsa tikattiin ja laitettiin iso laastari.

Paikkaamisen jälkeen soitin yhteistyökumppanillemme Colmanille ja kerroin kolarista. Minullahan oli täysvastuuvakuutus. ” Missä olet”, Coolman kysyi hätääntyneenä? ”Tulin juuri ensiapuasemalta”. ” Aja äkkiä takaisin kolaripaikalle tasan tarkkaan siihen kohtaan, jossa rysähti, auton nokka puuta päin ja istu hiljaa paikallasi. Minä soitan vakuutusmiehelle!” Täällä jos lähtee pois kolaripaikalta ennen kuin vakuutusmies tulee toteamaan tilanteen, mittaamaan ja kuvaamaan, vakuutus ei korvaa. ”Äläkä missään nimessä näytä, että olet poistunut paikalta ja käynyt paikkauttamassa itsesi.”

Ajoin kolaripaikalle, jossa iso joukko kyläläisiä jo tutki puun saamia vahinkoja. Ajoin uudelleen puuta päin – hiljaa ja jäin siihen. Huomasin, että otsassa oleva iso laastari paljastaa petokseni. Onneksi auton takaikkunalla oli iso paikallinen palmunlehdistä kudottu 48 -numeron hapsulakki, jonka tuskin sain tungettua 62 -numeron päähäni. Onneksi kyläläiset olivat tuttuja, ja sen päälle ajetun puun omistajaa olin pari viikkoa aiemmin auttanut perustamaan paikallista ´Veljekset Keskisen kyläkauppaa´. Vannotin, ettei kukaan puhu poistumisestani mitään. Eikä puhunut. Kolmen tunnin odottamisen jälkeen Colman ja vakuutusmies tulivat paikalle. Tapahtumat kirjattiin ja piirrettiin paperille. Mitattiin ja kuvattiin. Colman vei auton korjaamolle. Vakuutus maksoi remontin.

Erään kerran kapealla tiellä käveli 4 henkeä vierekkäin. Vastaan tuli tuk-tuk, ja tie oli kaistallani siis tukossa. Tyyttäsin autollani. Ei vaikutusta. Tyyttäsin uudelleen. Ihmiset pysähtyivät, ja yksi tuli kysymään, miksi tyyttään? ” No kun en pääse ajamaan, kun olette esteenä”. ” Hyvä herra! Te istutte siellä peltikuoren sisällä yksin. Meitä on tässä samaan suuntaan menossa neljä ihmistä. ”







Yrttisuola

Katselin kerran aromisuolan sisältöluetteloa. Kihara tukkani nousi pystysuoraan ylös. Natriumglutamaattia ja ties mitä. On mitä tahansa, mutta jos haluat tietää, millä maustat ruokasi, teehän perässä:

Ota huhmareeseen Himalaja- suolaa tai Maldon -hiutaleita. Kyllä karkea merisuolakin käy, edellä olevista tulee vain raikas lisämaku. Lisää huhmareeseen saatavilla olevia kuivia yrttejä. Mikä tahansa miellyttää. Aina parempi, jos ne eivät ole valmiiksi jauhettu tai murskattu. Aikanaan kirjoitin paljon lipstikan puolesta. Tämä kotipihallakin viihtyvä, suomalainenkin vanhan ajan upea maustekasvi. Saksankieliseltä nimeltään Maggi. Erityisen hyvä keittomauste. Antaa ruoalle lihan maun.

Ota nippu kuivattua lipstikkaa huhmareeseen ja murskaa pieneksi. Jollei lipstikkaa ole kasvatettuna saatavilla, osta maustekaupasta - erikoisliikkeistä, kauppahallista tms. - valmista kuivattua. Sekin kannatta hienontaa vielä huhmareessa. Mikään ei estä kokeilemasta useampia yrttejä samassa sekoituksessa.

Suolan ja yrtin määriä säätelemällä saat juuri itsellesi sopivan suhteen. Tässä lipstikka -jutussa on sellainenkin positiivinen puoli, että lipstikka antaa suolantuntuisen maun, joten suolaa tarvitaan näin ollen vähemmän.

Voiko hyvän maun tuottaminen olla näin yksinkertaista ja halpaa? Voi. Kokeile, jollet usko. Ja jos uskot, kokeile silti.

Resepti tulostettavassa muodossa 










Lue päiväkirjaani Sri Lankasta




Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen

 Palautteet: oskari@herrankukkaro.fi

Lisätietoa: www.herrankukkaro.fi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti