perjantai 2. maaliskuuta 2012




KAUPPA ON SE JOKA KANNATTAA

Jokin aika sitten kerroin esimerkin täältä Sri Lankasta, kuinka vaatimaton suomalainen turistimies aikaansai köyhän kylän velattomaksi. Joskus vaikeat asiat ovat yksinkertaisesti hoidettavissa. Ennen vanhaan ei ollut takakylissäkään työttömyyttä. Naapurit hakkasivat toisilleen polttopuita ja kaikilla oli töitä.

Vielä yksi yksinkertainen esimerkki aiheesta:
1980 -luvun loppuvuosina olimme Tallinnassa Piritan Olympiasatamassa höyrylaiva Ukkopekan kanssa ravintolatoimia harjoittamassa. Tallinnan kaupungin omistama Palace -hotelli oli puolikkaana mukana ravintolassamme. Elimme vielä Neuvostoliiton aikaa. Olimme kummajainen koko maassa. Virolaisten itsenäistyminen alkoi tälläkin tavalla hiipien.

Höyrylaivasalongeissa vietettiin iloisia ja tärkeitä juhlia. Lennart Meri oli yksi vakioasiakkaistamme. Ja Kirovin kalurikolhoosi eli kalastuskolhoosi. Asuin laivan sisäosissa, kapteenihytissä. Näin ja kuulin kaikenlaista niiden vuosien aikana. Ehkä siitäkin ajasta tulee vielä kirja, jonka tapahtumia ei monikaan usko.

Se oli Gorbatshovin aikaa. Hän laittoi viinahanat kiinni ennen kuin antoi itsenäisyyden tuulien puhaltaa. Vodkaa ei ollut yleisesti myytävillä. Vain harvat ja valitut saivat sitä. Mutta laivamme orkesterinjohtajalla Erkillä oli sitä aina tarvittaessa. Ja hänellä oli myös yltäkylläisesti siellä hyvin harvinaista, hienoa sisäfileetä. Ihmettelin moista etuoikeuden haalimista. Eli temppu ja miten se tehdään?
- Mistä ihmeestä sinä näinä aikoina saat vodkaa?
- Vien vodkakauppiaalle fileetä. Se on arvokkaampaa kuin raha.
- Mistä sinä sitten saat fileetä?
- Vien fileekauppiaalle vodkaa. Se on arvokkaampaa kuin raha.
- Nyt minä en ymmärrä. Miten tällainen kaupanteko on mahdollista?
- Kato Oskari. Ei ne kumpikaan aina laske ja punnitse.
-
Niin että Kataiselle ja Urpilaiselle terveisiä, että talousongelmien ratkaisuun saattaa löytyä hyvinkin yksinkertainen konsti.








LYÖKIN MAMMAN TYRNISILAKAT


Uudenkaupungin ulkosaaristossa oli isoäidiläni lajiltaan köyhä, mutta sisällöltään rikas raaka-ainevarasto luonnosta. Pappa kalasti silakoita ja kasvatti mehiläisiä. Tevaluodon takaa, Pentinletoilta yms. löytyi tyrniä. Happamuuden vuoksi se säilyi vaikka kuinka kauan. Trekolista (kuten mamma sanoi puutarhaa -trädgården) kasvoi tilliä, jota sadon vanhetessa kuivattiin talven varalle. Saaren nimi on Lyökki, ruotsiksi Lökö eli sipulisaari. Tottahan sipuliakin kasvatettiin ryytimaassa ja oikeassa maakellarissa se säilyi yllättävän kauan, kun Pappa piti huolta kellarin tuuletuksesta. Ettei tullut liikaa kosteutta. Navetassa ammuttiin. Lehmät lypsi ja maidosta tehtiin separaattorilla (käsilingolla) kermaa ja voita. Olin pikkupoikana kova poika vääntämään separaattorin kammesta. Samoin tahkoa viikatteen teroittamisessa. Lopputulos hämmästytti aina. Miten ihminen voi keksiä näin hienon jutun. Sisään pannaan maitoa ja ulos tulee voita,kermaa ja pluttanaa ( nykyään sanottaisiin varmaan kevytmaidoksi – sellaista rasvatonta). Olin silloin niin varma, että se on suomalainen keksintö eikä Ameriikassakaan ole sellaista vempelettä. Teknologian riemuvoitto. Niin kuin olikin. Kun Pappa oli Lyökin luotsi, hän sai laivoista aina ”korruptiona” eksoottisia juttuja. Mausteita jopa. Oikein pippuriakin. Suolaa Pappa sai Uudestakaupungista vaihtokauppana, kun hän vei hunajaa torille.

Joten: ulkosaaristolaista lähiruokaa 98 prosenttisesti, vassokuu.
 
Ainesosat:

-puoli kiloa silakkaa, joka fileoidaan tai ostetaan fileinä.
-1 iso sipuli
-1 dl tuoretta tillisilppua tai kuivattua 2 rkl
-2 dl kermaa, ilman kuohuja
-1 tl suolaa
-1 tl rouhittua valkopippuria
-1 dl tyrnimehua (tai pakasteesta murskattua kokonaista tyrniä)
- 2 rkl hunajaa
Laita fileet nahkapuoli alaspäin ja ripottele päälle sipuli- ja tillisilppu sekä suola ja valkopippuri.

Rullaa fileet ja laita voilla voideltuun uunivuokaan. Kaada valmiiksi sekoitettu kerma, hunaja ja tyrni vuokaan silakoiden päälle.

185 astetta 25 minuuttia. Kunnes pinta on kauniin ruskea. Nautitaan keitettyjen kuoriperunoiden ja ruisleivän kanssa. Se on siinä. Kiitos Lyökin Mamma! Itseni ja vatsan puolesta. Ja lukijoittenikin.


 







Lue päiväkirjaani Sri Lankasta




Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen

 Palautteet: oskari@herrankukkaro.fi

Lisätietoa: www.herrankukkaro.fi.

6 kommenttia:

  1. keksintö eikä Ameriikassakaan ole sellaista vempelettä. Teknologian tag heuer monza
    Tag Heuer Monaco
    tag heuer automatic

    VastaaPoista